torstai 4. helmikuuta 2010

Miten sellainen opiskelija saadaan mukaan dialogiin, joka ei ...halua kuunnella?

Miten sellainen opiskelija saadaan mukaan dialogiin, joka ei oikein kykene tai edes halua kuunnella?

Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelojoita elinikäisen oppimisen avaintaidoissa, joihin esimerkiksi dialogin taito kuuluu. Opettajalla on siis tähän mahdollisuus, joka kannattaa käyttää. Se tarkoittaa käytännössä dialogiosaamisen kehittymisen auttamista, helpottamista ja tukemista. Opettaja voi siis avoimesti ja suoraan kertoa opiskelijoilleen, että tässä koulutuksessa ja tällä opintojaksolla opetellaan keskustelemaan, mikä on tärkeä taito myös työelämässä hallita. Ehdotan siis, että opettajana valmennat opiskelijoitasi ja autat heitä näin pärjäämään työelämässä ja muussa elämässä. Valmentamisen voi aloittaa systemaattisesti kuuntelemisen taidosta. Käytä siinä apuna esimerkiksi Dialogilla syvätehoa oppimiseen -web-palvelua, yhdessä opiskelijoiden kanssa.

7 kommenttia:

  1. Olen huomannut, että opiskelijat saavat paljon palautetta työssäoppimisen aikana sittä, että he eivät osaa kuunnella. Saman huomaan myös itse luokkahuoneessa tehtävän annossa, kun kohta joku kysyy, että mitä pitikään tehdä. Tätä on sitten yhdessä pohdittu mistä tämä voisi johtua. Ja kyllä sieltä nousee esille esim. jännittäminen ja ajatukset on sekaisin, kun tulee liian paljon uusia asioita jne. Tähän olen nyt erityisesti kiinnittänyt huomiota ja me olemme ryhmissä 'treenattu' kuuntelemisen taitoa ja kyllä opiskelijat ovat myös itse huomanneet, miten keskustelusta tulee syvällisempi kun keskittyy kuuntelemaan mitä toinen sanoo ja näin keskustelutehtävästä tulee mielekäs oppimisprosessi. (TR)

    VastaaPoista
  2. Tämän päivän asiakaspalvelussa tulee olla asiakkaaseen yhteydessä lähes päivittäin, oli se sitten kaupan kassanhoitaja tai sähköasentaja, ja tärkeää olisi opettaa oppilaalle oikeaa lähestymistapaa jo koulussa. Siksi keskustelun ja kuuntelemisen taito ovat avain asemassa varsinaisen työtehtävän ohella.
    Erityisesti ns. hiljaisten oppilaiden tulisi saada tukea kouluttajalta, mikä kehittäisi
    heidän itsetuntemustaan sekä kannustaisi heitä esiintymään. Ammatillisella puolella olen kertonut oppilaille ettei välttämättä enää riitä pelkkä työsuoritus vaan keskustelutaito on myös osa työsuoritusta, jolla saadaan lisäarvoa työlle (markom)

    VastaaPoista
  3. Menee ehkä vähän asian sivuun, mutta mieleeni on jäänyt Helenan puheenvuoroista koulutuksessa se, että ylitsevuotava sosiaalisuus ja puheliaisuus eivät välttämättä tee ihmisestä ylivertaista muihin nähden. Opettajana usein huomaa pitävänsä fiksumpana niitä puheliaimpia ja kärkkäimpiä tyyppejä, vaikka nämä saattavat monilta viestintätaidoiltaan olla keskimääräistä heikompiakin. Esimerkiksi kuuntelemisen taidot saattavat olla pahasti puutteelliset. Toisaalta hiljainen oppilas ei välttämättä ole se paras kuuntelija. Pidätkö itse itseäsi hyvänä kuuntelijana? Millä perusteella? (Niina P.)

    VastaaPoista
  4. Hei,yritinkin jo kerran kirjoittaa tätä seuraavaa kommenttia, tuleneeko kaksi kertaa. Eli työpaikan ruokapöydässä jouduin kuuntelemaan kahta kollegaa yhtä aikaa. Molemmat puhuivat pöydän toiselta puolelta minulle ja eri asiaa. Yritin kuunnella ja nyökytellä. En ollut hyvä kuuntelija, minun olisi pitänyt keskeyttää heidän ja pyytää puhumaan eri aikaan, mutta en ehtinyt. Molemmat ammattiopettajia ja paljon asiaa oli, he lähtivät tyytyävisinä tilanteesta pois, kun saivat puhua suunsa puhtaaksi. Viestintätaidot olivat ? heikkoja vai vahvoja. Minun kuuntelutaito heikko.Olen keskihyvä kuuntelija, pyrin katsomaan aina silmiin ja elekielellä olen mukana ja yritän aina keskeisen messagen hakea ja kysyä siitä vielä.
    Opiskeilijoille aina alleviivaan sitä, että monet temput työssä oppii, mutta jos ei ole kommunikaatiotaitoja olemassa, niin niitä on hankalampi oppi. Päivi R.

    VastaaPoista
  5. Tuija kirjoitti että palautteen antaminen ja saaminen on tosi tärkeää. Olen käyttänyt hampurilaispalautetta ja huomannut että opiskelijat ovat fiksuja ja älykkäitä. He menevät ihan lukkoon kun tietävät että heitä kehutaan ja haukutaan samassa tilanteessa. Totuuksien kuuleminen ei palvele silloin ketään. Olen huomannut myös että kaikki eivät ota korjaavaa palautetta vastaan eivätkä sitoudu tavoitteisiin jotka eivät ole heidän itsensä asettamia. Palautteen aika, paikka ja rakenne on tärkeitä oppimistilanteita. (Tuija)

    VastaaPoista
  6. Tässä olin raapustantu jo pitkät tarinat, mutta tämä netti teki kepposensa ja kaikki hävisi. Yritetään uudellen päästä langan päästä kiinni. Helenan pointti oli hyvä, kun hän sanoi, että opettaja voi avoimesti kertoa oppijoilleen, että opetellaan keskustelemaan, mikä on tärkeä taito myös työelämässä hallita.

    Itselläkinkin on tuttavissani opettajia ja muita, joilla on tapana kysyä samaa asiaa monta kertaa saman keskustelun aikana. Olenkin joskus ihmetellyt sitä miehelleni ja harmitellut, kun pitää kertoa sama asia monta kertaa samalle ihmisellle. Hän oli huomannut ihan saman. Kuuntelutaito on vaikeaa monille aikuisille kuten myös lapsille ja nuorille. Kotoahan sen pitäisi lähteä. Opetella keskustelemaan ja kuuntelemaan.

    Vanhemmat eivät enää aina osaa antaa malleja vuorovaikutustaitoihin ja sosiaalisten taitojen käyttämiseen, miten sitten lapset osaisivat niitä käyttää? Lapsi oppii pienenä ilmaisemaan mielipiteensä. Hänelle pitäisi kehittyä sosiaalinen kyky aloittaa keskustelu ja pitää sitä yllä ottaen huomioon kaveri tai muut keskustelukumppanit. Vanhemmat ja opettajat ovat ratkaisevassa asemassa, sillä he voivat vahvistaa lapset suotuisaa sosiaalisten käyttäytymistapajen ja vuorovaikutuksen oppimista. Tarvitaan positiivista palautetta, kuten jo mainitsittikin, jotta keskustelutaito kehittyisi.

    Asiakaspalvelutilanteista puhuivatkin jo monet. Itsellänikin on usein nykyään ikävä vanhan ajan iloisia ja puheliaita asiakaspalvelun ammattilaisia - iäkkäitä rouvia. On monta kertaa tullut valittua jopa hotelli sen perusteella, että kyseisessä paikassa on mukava henkilökunta aamiaishuoneessa. Kuinka monta kertaa sitä on joutunut pettymään, kun asiakaspalvelija pitää suunta kiinni ja leikkii mykkää kun yrittää jutustella palvelutapahtumassa. Sillä tyylillä ei saa kanta-asiakkaita.(AnneMa)

    VastaaPoista
  7. Jäi vielä edellisessä puheenvuorossani mainitsematta tapauksesta, jossa luokassa on nuori, joka ei ole kiinnostunut kyseisestä kurssista eikä linjasta ollenkaan, hän on koulusssa vain sen takia, että on pakko olla jossain koulussa,jotta saa Kelan tuet.Siis kyseinen opintolinja ei ole ollenkaan sitä,mitä hän haluaisi opiskella. Hän valvoo yöt ja tunneilla on aivan poissaoleva. Usein on vielä hiusten alla piilossa korvakuulokkeet ja hän kuuntelee musiikkia.Kun hänet ottaa keskusteluun tunnin jälkeen ja kyselee niin mihinkään ei saa vastausta. Hän on aivan hiljaa. Miten ottaa dialogiin nuori, joka ei halua kuunnella? Näitä nuoria on joka koulussa.(AnneMa)

    VastaaPoista