perjantai 5. helmikuuta 2010
Miten aivan uusia näkökulmia saadaan esiin kompaktin muotoilun vaatimusta hyödyntäen?
Olen vähän epävarma kysymyksen tarkoituksesta, mutta vastaan käsitykseni mukaan. Kun dialogissa joutuu ilmaisemaan kompaktisti, silloin harkitsee tarkemmin sanomisiaan, toisin sanoen aina omalla vuorolla pyrkii tuomaan ainakin ja vain sen tärkeimmän pointin esiin. On siis jaarittelematta turhia. Näin yhdessä ajatteleminen voi olla hedelmällistä, koska turhat asiat siilautuvat pois. Näin keskustelijat pysyvät kirkkaammin mukana juonessa ja jaksavat osallistua asian kehittelyyn. Vanhojen näkökulmien jauhaminen jää turhalta toistamiselta tuntuvana pois, ja uusien näkökulmien syntymiselle on tilaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Olen monesti ajatellut, että tiiviit, harkitut puheenvuorot ja ajoittaiset hiljaiset hetket, tuumaustuokiot, voisivat olla paljon parempi viestintätapa kuin jatkuva äänessä oleminen. Hetken hiljaisuutta pelätään suotta! (Risto H)
VastaaPoistaOlen samaa mieltä kuin Risto H edellä. Jatkuva äänessä olo ei ole lainkaan hyvä asia. Ajatellaan esimerkiksi palaveria, jossa liian äänekäs henkilö saattaa viedä huomion aivan toissijaisiin asioihin ja palaverin alkuperäinen tarkoitus jää huomiotta tai käsittelemättä kokonaan. Onko teillä ajatuksia miten äänekästä henkilöä voisi hillitä? (Elina)
VastaaPoistaOlen itsekin pohtinut kuinka äänekästä henkilöä voisi hillitä. Henkilö kenellä on aina jotain sanottavaa asiasta kuin asiasta, ajaa muita henkilöitä keskustelusta pois. Hän aiheuttaa muulle ryhmälle turhautumista, muut tuntevat asian kommentoimisen turhaksi, koska äänekäs henkilö sanoo kuitenkin jotain mikä ei edistä asiaa ollenkaan. Miten siis hillitä äännekkään henkilön kommentointia? (Hannu K)
VastaaPoistaVoisiko dialogiin kuulua pelisääntöjä? Sääntönä voisi olla vaikka kaikki osallistujalta toiselle kiertävä määrämittainen puheenvuoro.
VastaaPoistaToisaalta jos välttää mahdollisimman paljon avoimia kysymyksiä esittää ja kohdentaa sen sijaan kysymyksensä tiettyyn osa-alueeseen ja tietylle henkilölle.
Lyhyet puheenvuorot, joissa tulevat keskitetysti esille asian ytimet, eivät kenties edistä dialogin luovuutta ja uusia ratkaisuja syntyy vähemmän, mutta tuskin se,että joutuu valmistelemaan asiansa ja karsimaan "löpinää" pois kokonaan keskustelua estää etenemästä. (Minna T ex K)