Mikä on dialogin rooli opettamisessa ja opiskelussa...?

Mikä on dialogin rooli opettamisessa ja opiskelussa, sen parannukset, heikennykset sekä muuttuminen lähihistoriassa vuodesta 1996 lähtien?

Dialogin rooli opettamisessa ja opiskelussa näyttää nousevan entistä ajankohtaisemmaksi. Dialogin tarpeesta oppimistilanteissa alettiin puhua enemmän -90-luvulla, mutta se oli vasta orastavaa. Mielestäni ymmärrys dialogin hyödyntämisestä ja merkityksestä (samoin kuin koko vuorovaikutusosaamisen) on lisääntynyt melkoisesti 2010-luvulle tultaessa. Verrattuna 90-lukuun nyt on olemassa enemmän tutkimustietoa, kirjallisuutta ja muuta aineistoa dialogista ja sen soveltamisesta opetukseen ja opiskeluun tai oppimiseen.

Nykyään ymmärretään, että tehokas ja tuloksellinen oppiminen edellyttää toisten kanssa yhdessä ajattelemista, tekemistä ja tuottamista.  Aiemmin ajateltiin ehkä oppimisen olevan pelkästään opiskelijan painimista yksinään opittavien asioiden kanssa. Käsitys oppimisesta on terävöitynyt, syventynyt ja laajentunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Dialogin oppimiseen on nyt mahdollista saada konkreettista apua, abstraktin tiedon lisäksi. Tällaisia toimintatapamalleja ei vielä 90-luvulla ollut.

Dialogin roolin heikennyksistä opiskelussa ja opetuksessa on vaikea sanoa esimerkkejä, jollei nyt yleistä syntipukkia kiirettä jonain sellaisena pitäisi. Ajattelen kuitenkin niin, että dialogin hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa paremminkin säästää aikaa kuin vie sitä.