maanantai 14. syyskuuta 2009

Onko dialogi vain silloin ”oikeata”, kun kaikki osallistuvat siihen yhtä paljon? (vrt. symmetrinen osallistuminen, dialogiin sitoutuminen jne.) Onko tarkkailu ja hiljaisempi osallistuminen jotenkin pois tuloksesta? (Ohjaavan opettajan kysymys)

Ihmisen toiminnan kyseen ollen harva asia on absoluuttista, tyyliin joko – tai. Useimmiten toimintamme on jotain siltä väliltä. Tämä koskee myös esimerkiksi symmetristä osallistumista. Olemme erilaisia temperamenttityypiltämme, ja jo se tuo mukanaan erilaisia lähestymistapoja keskustelutilanteissa.

Dialogi on kuitenkin keskustelumuoto, joka vaatii kaikkien osallistumista. Se on yhdessä ajattelemista, niin kuin eräs määritelmä kuuluu. Kaikilla on siis yhtäläinen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Tälle tehdään dialogissa tietoisesti tilaa. Dialogissa luodaan yhteistä ymmärrystä, jolloin kaikkien ajattelua tarvitaan. Tästä seuraa, että dialogissa ei voi kovin pitkäksi aikaa jäädä hiljaiseksi.

On kiinnostavaa, että jokaisen keskustelussa käyttämät sanat vaikuttavat kaikkien muiden ajatteluun. Sanat siis generoivat uusia sanoja, jolloin ajattelu liikahtaa jonnekin päin. Näin myös silloin, jos toisen puheenvuorossa ei ole sen enempää varteen otettavaa. Puheenvuoro on siitä huolimatta ollut peili omalle ajattelulle.

Dialogissa siis kaikki osallistuvat ja kantavat kortta kekoon ja vaikuttavat yhteiseen tuotokseen ja samalla tulokseen. Mistään absoluuttisesta yhtäläisestä tavasta ei voida kuitenkaan puhua.

3 kommenttia:

  1. Tuli ihan heti mieleen, että ihmiset ovat hyvin erilaisia. Toiset ovat luonnostaan äänessä koko ajan (pyrkivät siihen vähän liikaakin), toiset ehkä tarkkailijoita jotka kuitenkin kommentoivat silloin kun tarvitsee (eli ehkä enemmän asiaa, vähemmän puheenvuoroja)

    Eli mahdotonta ainakin löytää mitään mittaristoa sille, osallistutaanko "yhtä paljon" (jussi)

    VastaaPoista
  2. Ihmiset ovat tosiaan hyvin erilaisia uskaltamisensa suhteen. Olen huomannut, että uudessa organisaatiossa esim. kollegoiden välisissä palavereissa toisille vielä tuntemattomat työkaverit usein "ujostelevat" omien ajatustensa esiintuomista, eikä avointa dialogia palaveerattavista asioista pääse heti syntymään. Usein kun joku uskaltautuu "paljastamaan tietämättömyytensä" jonkun käsiteltävän asian suhteen (esim. kysyy, mitä jollain termillä tarkoitetaan), moni muukin yhtyy samaan kysymykseen ja yhtäkkiä "hanat aukeaa" ja ihmiset uskaltavat sanoa ajatuksiaan. Tarvitaan siis joku, joka rohkeasti kysyy ja heti päästään ongelman ytimeen ja yhdessä vapautuneemmin pohtimaan asioita.

    Heini V.

    VastaaPoista
  3. Ja pitää auttaa ymmärtämään myös sellaisia mielipiteitä/arvoja/asenteita, jotka ovat erilaisia kuin omat mielipiteet. Monien erilaisten arvomaailmojen ymmärtäminen ja toisen ihmisen asemaan eläytyminen on tärkeä osatekijä sosiaalisissa vuorovaikutussuhteiss ja toimivassa dialogissa..Emme me ole muutenkaan kaikki samnalaisia, erilaisia puhujia ja keskustelijoita on hyvä olla.Välillä voi olla hyvä käyttää myös erilaisia tapoja kommunikoida. Asioihin voi antaa kommentteja myös verkossa tai muun palutekanavan kautta.(AnneMa)

    VastaaPoista