perjantai 4. syyskuuta 2009

Mitkä ovat suurimpia esteitä dialogin muodostumiselle ja avointen puhtaiden kysymysten muodostamiselle?

Suurimpia esteitä dialogin muodostumiselle on se, että tätä keskustelumuotoa osataan puutteellisesti tai sitä ei osata ollenkaan. Tämän voi siis sanoa tutkimustietoon perustuen. Suomalainen puhekulttuuri on monologinen, siis jo sen perusteella voi näin sanoa. En myöskään tiedä maailmassa kulttuuria, jossa osattaisiin dialogia sellaisena kuin se tieteellisesti määritellään.  Dialogisten toimintatapojen puutteellisuudet vaihtelevat eri maissa. Yleistäen voi sanoa, että dialogissa on kaikilla jatkuvasti oppimista. Siitä ei kuitenkaan kannata olla huolissaan, koska dialogisessa kulttuurissa kehitteillä oleminen on sallittu. Jo se on paljon, että osaa tiedostavasti havainnoida omaa toimintaansa, koska se tuo mahdollisuuden oppia tätä keskustelumuotoa lisää.

Dialogia päästään käymään silloin, kun osallistujat haluavat oppia dialogia synnyttäviä asioita ja toimintatapoja. Dialogia pääsee syntymään silloin, kun osallistujat tietävät, mitä he tiedostavasti havainnoivat omassa toiminnassaan keskustelussa ja dialogia pääsee syntymään silloin, kun osallistujat korjaavat toimintaansa keskustelussa tai sen jälkeen.

Avointen puhtaiden kysymysten muodostamiselle suurimpia esteitä on taidon puute. Tällaisten kysymysten muodostaminen näyttää tutkimusten valossa olevan melko harvinaista. Kysymykset muotoillaan usein suljetuiksi ja niissä on mukana kysyjän johdattelua ajattelemaan tietyllä tavalla. Kun kysyy suljetusti, toisen ajatuksenkulku ei avaudu parhaalla mahdollisella tavalla. Jos kysymys on puhdas ja avoin, silloin toinen joutuu/pääsee kertomaan omaa ajatuksenkulkuaan vapaammin. Tällä on huomattavan paljon merkitystä oppimisessa ja yhteistyössä.

Avointen puhtaiden kysymysten muotoilun osaaminen vaatii tietoista ja sitkeää harjoittelua, siis sen viitsimistä. Heti kun käytännössä vähänkin näkee ja kuulee, kuinka eri tavalla ihmiset avoimiin ja puhtaisiin kysymyksiin vastaavat ja kuinka asiat alkavat ratketa, sen jälkeen halunnee harjoitella taitoa entistä paremmaksi ja automaattisemmaksi.

Avointen puhtaiden kysymysten muodostaminen on avaintaito oppijakeskeisten oppimistilanteiden rakentamisessa ja toteuttamisessa. Jos tässä taidossa on puutteita, silloin voi olla vaikeuksia luoda oppimistilanteista oikeasti ja aidosti oppijakeskeisiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti