Luovuutta edistävässä turvallisessa ympäristössä ei tarvitse pelätä. Tämä on tärkeä asia oivaltaa. Mitä sitten voidaan pelätä esimerkiksi koululuokassa? Pelot kohdistuvat usein kasvojen ja aseman menettämiseen ryhmässä. Tämä on tyypillistä kilpailevissa ja suorituskorosteisissa ryhmissä. Paljastua ei haluta.
Paljastumisen pelko salpaa samalla luovan ajattelun. Osallistujat enemmänkin varmistelevat asemiaan kuin tuovat esiin sitä, kuinka he omalla tavallaan yhdistelevät ja ratkaisevat asioita.
Luovuutta edistävä turvallinen ympäristö saadaan aikaan luomalla ryhmään dialoginen säiliö. Opettaja ohjaa opiskelijoita pohtimaan pareina, pienryhmissä ja suuremmassa ryhmässä yhteisen työskentelyn luonnetta. Opiskelijat työstävät ja harjoittelevat symmetristä osallistumista, aktiivista osallistumista, vastavuoroisuutta, toisten arvostamista ja kunnioittamista, avointa ja vilpitöntä ilmaisua (dialogiosaamisen I alueen asioita) pienimuotoilla tehtävillä. Pienimuotoiset draamat, pelit, roolin otot, pohdinnat, itsearvioinnit ja arviointien perusteluharjoitukset, pienryhmien kysymykset toisien pienryhmien jäsenille jne. ovat toimivia harjoituksia. Tavoitteena on, että jokainen alkaa havainnoida tiedostavasti omaa tapaansa keskustella muiden kanssa. Harjoituksiin käytetty aika määräytyy oppimistilanteen mukaan.
Sen jälkeen opettaja ohjaa opiskelijoita dialogisen toimintaotteen haltuun ottamisessa. (dialogiosaamisen II alue). Erilaisuuden edessä pysähtyminen ja keskittyminen ovat olennaisia toimintatapoja. Toisten puheita harjoitellaan ottamaan sanatarkasti vastaan. Omia ennakkokäsityksiä ja -olettamuksia harjoitellaan tiedostamaan keskustelutilanteissa. Sen jälkeen kun tämä taito osataan, harjoitellaan näiden käsitysten ja olettamusten syrjään vetämisen ja esiintuomisen säätelyä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Luovuutta edistävän turvallisen ympäristön tulee olla emotionaalisesti turvallinen ja jokaisen henkilön tulee kokea, että häntä kuunnellaan aidosti, ja että häntä arvostetaan sellaisena kuin hän on. Luovuus vaatii turvallisuutta ja välittävää yhteisöä ympärilleen. Opettajan haaste on saada luotua tällainen hyvä ja rento oppimisilmapiiri ryhmään, jossa jokainen voi vapautuneesti ja aidosti ilmaista mielipiteensä. Vaikka opettajan rooli ohjaajana on tärkeä, luodaan turvallinen ympäristö aina jokaisessa ryhmässä erikseen. Tätä voi toki harjoitella ryhmän kesken erilaisissa pienryhmissä tai paritehtävissä, kuten aikaisemmassa puheenvuorossa viitataan. Tämä vaatii ryhmän jokaiselta jäseneltä ymmärrystä ja halua kehittyä oppivan yhteisön periaatteilla toimivaksi ryhmän jäseneksi. Aina tämä ei ole niin helppoa. Millaisia kokemuksia muilla on tästä asiasta? (Arja B.)
VastaaPoista