torstai 13. elokuuta 2009

Miten dialogia voidaan hyödyntää konkreettisessa opetustilanteessa?

Miten dialogia voidaan hyödyntää konkreettisessa opetustilanteessa: esimerkiksi miten oppilaat saadaan kiinnostumaan dialogista, jos aihe ei kiinnosta heitä ollenkaan?

Dialogin hyödyntäminen opetustilanteessa, monologisessa puhekulttuurissa, on haasteellinen asia. Ensinnäkin opettajan tulee osata itse muutamia dialogiosaamisen perusasioita, jotta hän osaa tehdä tilanteesta dialogisen. Se kun ei vain näytä perinteisellä keskustelutyylillämme onnistuvan. Jos tätä yrittää, tulee pettymään kerta toisensa jälkeen. Sen vuoksi tiettyjä asioita kannattaa tehdä perinteiseen nähden selkeästi eri tavalla.

Opetustilanteita ei siis kannata suunnitella sen varaan, että opiskelijat automaattisesti lähtevät keskustelemaan, edes kiinnostavan aiheen ollessa kyseessä. Ja vielä niin, että mahdollimman moni opiskelija osallistuu keskusteluun ajatteluaan ilmaisten ja toisia kuunnellen.

Dialogi on mahdollista oppijakeskeisissä oppimistilanteissa. Se tarkoittaa, että silloin opiskelijat tekevät yksin ja yhdessä pienimuotoisia tai isompia kokonaisuuksia tehtävinä. Opettaja hyödyntää dialogiosaamista jo tehtävien rakentamisessa, jolloin puhtaiden avoimien kysymysten muotoileminen taitona on ratkaiseva. Kysymykset muotoillaan niin, että opiskelijat saadaan tuottamaan kysymyksiä, tutkimaan, pohtimaan, arvioimaan tuottamaan, valitsemaan, vertailemaan, tekemään, ratkaisemaan, suunnittelemaan jne asioita. Näitä avoimia kysymyksiä annetaan opiskelijoille tehtäväksiantoina oppimistilanteissa. Kun jokainen opiskelija on saanut yksin ja yhdessä aikaa työstää oppimiseen sisältyviä asioita, silloin jokainen on myös entistä valmiimpi tuomaan omaa ajatteluaan esiin asioiden yhteisessä käsittelyssä. Opettaja auttaa tilannekohtaisilla kysymyksillään ja kommenteillaan vielä näissä yhteisissä tilanteissa ymmärtämään asiaa tai tekemään asiaa paremmin.

Dialogisessa oppimisessa opiskelijat oppivat toimimaan vähitellen yhteisönä, jossa jokainen voi edistää asioiden oppimista toisille esittämillään kysymyksillä tai kommenteilla. Edellä selitetyllä tavalla kannattaa toimia, on sitten kyse kiinnostavasta tai vähemmän kiinnostavasta aiheesta. Kun menossa on vähemmän kiinnostava aihe, silloin edellä mainittu toiminta on aivan välttämätöntä dialogin synnyttämiseksi.

Vielä lyhyesti aiheen kiinnostavuudesta. Voisi sanoa yleistäen, että aihe kuin aihe on opiskelijoille kiinnostavampi silloin, jos he voivat lähteä ihmettelemään asiaa omista lähtökohdistaan, omalla kielellään ja oman senhetkisen ymmärryksensä varassa. Tämä tarkoittaa tietenkin, että opettaja suunnittelee oppimisprosessin niin, että tällainen on mahdollista. Yhdessä työskentely on edelleen tärkeää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti