maanantai 24. elokuuta 2009

Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa dialoginen säiliö ja miten se vaikuttaa opettamisessa?

Dialogisella säiliöllä tarkoitetaan oloja tai tilaa, jossa voi syntyä antoisaa keskustelua. Säiliö on ympäristö, jossa aito osalllistuminen ja toisten kuunteleminen toteutuvat. Dialogisessa säiliössä toteutuu itse asiassa dialogiosaamisen I alueen asiat (ks. web-palvelu, Sydän-kuvakkeen alla olevat dialogikohtaukset). Säiliössä ihmiset voivat ilmaista ajatteluaan, tekojaan ja tunteitaankin tavallista paremmin ja sellaisina kuin ne ovat. Dialogisen säiliön olemassaolon voi selvästi kokea ja sen avaruuden voi aistia. Säiliö täytyy tietoisesti luoda, muutoin dialogia on suorastaan mahdotonta käydä. Tällaista tilaa opiskelijat tarvitisisivat.

Kun dialogisen säiliön olemassaolo on entistä vakaampaa, silloin osallistujat uskaltavat enemmän, koska säiliö sietää kovaakin painetta. Nimittäin silloin kun osallistujat alkavat kertoa eriäviä näkemyksiään, paine säiliössä kasvaa. Jos säiliö kestää, kunnon dialogi on mahdollista.

Säiliön tietoinen luominen yhdessä opiskelijoiden kanssa vaikuttaa siihen, että asioita päästään ajattelemaan ja tekemään tavoitteellisesti ja tehtäväsuuntautuneesti ja että opiskelijat haluavat, kukin tavallaan, tulla mukaan yhdessä ajattelemaan ja luomaan asianmukaisia artefakteja (tuotoksia tai tuotteita). Parhaimmillaan dialoginen säiliö kestää myös luomisen paloa, jolloin dialogi jatkuu monista ongelmista huolimatta. Tällöin puhutaan jostakin muusta kuin mekaanisesta tehtävien tekemisestä tai suorittamisesta. Dialogisen säiliön tietoisen luomisen kautta oppimisessa voidaan päästä toiselle tasolle moneen nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen asia tämä dialoginen säiliö. En ole aikaisemmin käyttänyt tälläistä opetuksessani hyväkseni ja siitä nousee muutama ajatus. Säiliön syntyminen voi mielestäni onnistua tutussa ja turvallisessa ilmapiirissä. Uskoisin niin, että oppilaiden tulisi tuntea toisensa hyvin. Mielestäni toisen asteen oppilailla voisi käyttää tätä menetelmää esimerkiksi 3 luokan projektityön tekemisessä, koska oppilaat tuntevat jo toisensa ja he tietävät mitkä ovat kukin oppilaan vahvuudet tehdä asioita. Paineen lisääntyessä oppilaat tietävät toistensa reaktiot ja voivat siten kannustaa toisiaan eteenpäin asioissa. Toinen toistaan auttaen ja tukien oppilaat antavat itsestään enemmän vaikka eriäviäkin asioita tulisi ilmi projektityön edetessä. Kaikilla oppilailla häämöttää yhteinen päämäärä ja onnistuminen yhdessä tekemisessä on hyvin antoisaa. = ) Täytyy ottaa kokeiluun... (Susanna)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmastikin se, että oppilaat tuntevat toisensa hyvin, edesauttaa dialogisen säiliön syntymistä ja vahvistumista. Kun eletään esimerkiksi koulumaailmassa, herää kuitenkin kysymys, miksi esimerkiksi jokainen oppilasryhmä ei lähtökohtaisesti - yhdessä työskentelynsä elinkaaren alussakin - voisi olla dialoginen säiliö? Kulttuuriimme jollain tavoin tuntuu olevan hieman sisäänrakennettuna, että ilmapiiri tyypillisesti koetaan vasta muodostetussa ryhmässä varautuneeksi ja ollaan melko varovaisia. Miksi kulttuurisena "normina" ei ole luottamus siihen, että yhteisöt olisivat aina lähtökohtaisesti turvallisia dialogisia säiliöitä? (Heljä)

      Poista
  2. Mielenkiintoinen termi kannusti osallistumaan keskusteluun. Tilan saavuttaminen ei varmasti ole aina helppoa. Voisoko kuitenkin tilan saavuttamista edistää sillä, että aluuksi otettaisiin aiheeksi jokin "kevyempi" ja yleisempi aihe, johon voi kaikkilla jäsenillä olevan jokin mielipide?

    -jormak

    VastaaPoista