keskiviikko 12. elokuuta 2009

Mitä dialogisen säiliön muodostuminen vaatii?

Dialogista säiliötä voisi kuvata tilana, jossa keskusteluun osallistujat kokevat turvallisuutta, hyväksyntää ja luottamusta. Tällainen tunne vaatii syntyäkseen monien ehtojen toteutumista keskustelussa. Näillä ehdoilla tarkoitan web-palvelun dialogiosaamisen I alueen asioiden toteutumista keskustelijoiden toiminnassa.

Käytännössä dialogisen säiliön syntyminen tarkoittaa meissä monologisessa puhekulttuurissa kasvaneissa melkoista asenteellista muutosta. Suhtautumistavat saadaan parhaiten muuttumaan vuorovaikutuksessa yhdessä keskustellen. Dialogisen säiliön saa opiskelijoiden kanssa muodostumaan käsittelemällä dialogiosaamisen I alueen asioita, yksi kerrallaan. Käsittely tarkoittaa erilaisia toiminnallisia harjoituksia. Ne ovat esim. kunkin I alueen dialogikohtauksen asian tutkimista, arvioimista, visualisointia, näyttelemistä, puheharjoituksia, itsearviointeja, vertaisarviointeja, muille vertaisille opettamista, ryhmäkohtaisten toimintavoitteiden muotoilemista jne.

Dialogista säiliötä voi rakentaa tilanteen mukaan ja ottaa harjoittelemisen kohteeksi asia, jonka tutkimista ja tiedostamista pitää opettajana tärkeänä. Näin voi tehdä lyhyissäkin koulutuksissa silloin, kun haluaa toteuttaa päivän oppijalähtöisesti ja yhteisöllisesti. Joillain I alueen harjoituksilla voi "lämmittää" ryhmää, jolloin oppimistilanteesta saa rennomman ja iloisemman. Silloin aikaa ei todellakaan käytetä näihin "jäänsärkijäharjoituksiin" paljoakaan, vaan suhteessa kokonaisuuteen.

1 kommentti:

  1. Toit esiin tärkeän asian kirjoittaessasi, että dialogisen säiliön syntyminen vaatii melkoista asenteellista muutosta. Ajattelen että, koulukulttuuri ja yleisemminkin oppimisen kulttuuri on ollut hyvin asiantuntijavetoinen, eikä esim. dialogisia tilanteita välttämättä edes tunnisteta oppimistilanteiksi. Dialogi on tärkeä oppimisen tapa, mutta tunnetusti kultuurimuutokset vaativat aina aikaa. Miten dialogisen säiliön muodostumista ja dialogia oppimistilanteena voisi jouduttaa esim. aikuiskoulutuksessa, jossa usein opiskelijat ovat monologisen kulttuurin kasvatteja? (Jonna M.)

    VastaaPoista