Miten kuvailisit kompaktin ja vapaan ilmaisun suhdetta erilaisissa opetustilanteissa?

Opetustilanteet eroavat muista tilanteista siinä, että niissä toiminta on useimmiten tavoitteellista. Työskentelyyn on aikaa rajallisesti, ja kaikki joutavanpäiväinen koetaan ahdistavana. Keskustelu on monessa yhteydessä tärkeää, sitä ei kuitenkaan kannata sivuuttaa sen vuoksi ettei ole aikaa. Tarvittaisiin taitoa keskustella asian suunnassa ja selkeästi. Tavallinen jutustelu ja small talk ovat eri asioita. Dialogi ja siinä kompaktin ilmaisun harjoitteleminen voisi tuoda keskusteluun uutta.

Kompaktissa ilmaisussa ajattelu saa kuitenkin kulkea vapaasti tavoitteen suunnassa, koska dialogissa kerrotaan kehitteillä olevaa ajattelua. Tällaisessa vapaassa ilmaisussa tulee näkyviin se, kuinka eri tavoin tai eri suunnista ihmiset asioita mielessään miettii. Kompakti ilmaiseminen ei siis tarkoita ajattelun mahdollisuuden kieltämistä ja silloin eräänlaista sähkösanomakieltä. Tästä ei ole kysymys.

Kompakti ilmaiseminen ja vapaa ilmaiseminen kulkevat dialogissa käsi kädessä. Jokainen osallistuja pitää huolta siitä, että omat puheenvuorot ovat melko lyhyitä. Jos jaarittelee, siinä palaa aikaa. Yhteisen ymmärryksen rakentamisessa annetaan kaikille tilaa, tarkoitus on että asia rakentuu yhdessä. Jokainen tuo pieniä paloja kerrallaan keskusteluun. Silloin kannattaa harjoitella selkeätä ilmaisua, jotta saa jotain sanottua.Tähän voi oppia vähitellen, jos vain haluaa tällaista taitoa oppia.

Dialogissa kompakti ilmaiseminen tarkoittaa myös sitä, että puhuja on oivaltanut sanoilla ja niiden käytöllä olevan merkitystä. Ei puhuta "sitä sun tätä", vain lämpimikseen. Tätä jokainen keskustelija opettelee havainnoimaan omassa puheessaan.