maanantai 23. elokuuta 2010
Miten verkkokeskustelussa päästään lähelle kasvokkaista keskustelua?
Verkossa jää tosiaankin monia kasvokkaiseen keskusteluun kuuluvia asioita pois, isona asiana koko kehon kieli. Sanallinen keskustelutaito korostuu ja silloin erityisesti dialogiosaaminen. Sekä synkronista että asynkronista verkkokeskustelua varten kannattaa harjoitella tiettyjä dialogin osataitoja. Näitä ovat esimerkiksi kompakti (lyhyt ytimekäs) ilmaiseminen, puheen sanatarkka vastaanottaminen, toisen puheesta kohdentuneesti jatkaminen, tiedusteleminen (mahdollisesti monia kysymyksiä toisen ajattelun yhä parempaa ymmärtämistä varten) ja kysymyksiin vastaaminen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Miten verkkokeskustelussa päästään lähelle kasvokkaista keskustelua?
VastaaPoistaNiin juuri sanallinen keskustelutaito korostuu, olen sen jo huomannut, mutta se ei yksin riitä. Vuorovaikutuksen kannalta on keskeistä, että osallistujat kokevat verkossa ilmapiirin luotettavana ja avoimena, jotta olisivat rohkeita tuomaan omia ajatuksiaan julki. Mainitsemasi dialogisten taitojen lisäksi, jotta päästään lähemmäksi kasvokkain keskustelua, mielestäni toistensa kannustus, avun pyytäminen, avoimuus ja toisista välittäminen; kaveria ei jätetä, kuin oma aktiivisuus auttaa yhteisöllisyyden tunteen kehittymistä. Juuri dialogiosaamisen 1 alueen asiat muodostavat dialogisen säiliön keskustelun avoimuudelle ja keskinäiselle luottamuksellemme. Tiedätkö, kuinka mainitsemani lähentymistavat välittyvät verkossa?
Maini Huhtanen
Verkon ilmapiiri on nimenomaan tärkeä tekijä ja sen avoimena pitäminen. Kaikille pitää luoda ilmapiiri, missä heillä on helppo tuoda ajatuksiaan julki. Toisista välittäminen voi olla vaikeampaa ilmaista verkossa, mutta lähentymistä voidaan tehostaa kannustamalla toisia keskusteluun ja vaikkapa antamalla positiivisen kommentin jonkun toisen kommentista esim. "tosi hyvin ilmaistu". (Eija Peltonen)
VastaaPoistaVerkkokommunikoinnissa on vaaransa, mikäli sanoilla on eri merkityksiä, kommunikointi on töksähtelevää tai liian kriittistä. Kasvokkaisen keskustelun hyötyinä on korjaaminen ja ilmeillä selventäminen. Tosin nonverbaalisen viestinnän haittoina voi olla juuri ilmeisiin, kommunikointitapaan ja mahdolliseen pauhevikaan tarttuminen ja näin ollen koko asian ydin voi mennä ohi.
VastaaPoistaVerkkokommunikoinnin tulee olla postiivista ja kannustavaa. Hyvän palautteen antaminen on verkossa helpompaa, mutta valitettavasti myös kritiikin antaminen.
Verkkokommunikointi sopii aroille ja esiintymiskammoisille ihmisille, jotka haluavat osaltaan ottaa osaa keskusteluun ja vaikuttaa. Jokaisen mielipide on jokatapauksessa tärkeä. (tiitu)
Olen samaa mieltä, että positiivinen toisen ilmaisun huomioiminen on hyvä menetelmä rohkaisemaan dialogiseen toimintaan. Minusta verkkokeskusteludialogi jopa edesauttaa minäkeskeisyydestä luopumista, koska keskityt vain puheeseen etkä kehon kieleen. (JariL)
VastaaPoistaOlen myöskin samaa mieltä kanssanne. Tiitu kirjoittaa, että verkkokommunikointi sopii aroille ja esiintymiskammoisille ihmisille, tämä on aivan totta. Nuorten kanssa työskennellessä huomaa usein, että joku tahtoisi sanoa jotain, mutta ei uskalla tai kehtaa tuoda omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja kommenttejaan esille, koska pelkää toisten reaktioita, naurun alaiseksi joutumista. Nuorethan ovat välillä hyvin "raakoja" toisilleen, kuten tiedätte. Verkkokeskusteluissa voidaan helpommin tuoda esille omia ajatuksia, etenkin, jos ei tarvitse ilmoittaa omaa nimeään. (MariaH)
VastaaPoistaVerkkokeskusteluissa tärkeää on opettajan oma osallistuminen. Opiskelijat huomaavat melko helposti, jos opettaja ei ole riittävän kiinnostunut aiheesta. Miten opiskelijat sitten saataisiin kiinnostumaan aiheesta? Olen sitä mieltä, että vaikkakin keskustelu välillä menisi "väärille raiteille" tai paisuisi liian suureksi palaksi, on sekin positiivista keskustelua. Opettajan pitää sitten vain osata ohjata porukka takaisin oikealle reitille. Verkkokeskusteluissa opettajan rooli onkin suuri, sillä hänen pitää pitää keskustelua yllä ja kuten edellä sanoin, ohjata sitä, ja kommentoida. Asiaa pitäisi pystyä puimaan laajasti ja usealta eri kantilta, mikä vaatii opettajien aktiivista kommentointia. Nykyään monet nuoret keskustelevat monissa sosiaalisissa medioissa, omat opiskelijani viettävät hyvin paljon aikaa Facebookissa. Siellä he keskustelevat milloin missäkin muodossa toistensa kanssa. Uskon siihen, että verkkokeskustelut vain paranevat tulevaisuudessa, koska ne ovat jo jollain tasolla jokapäiväistä arkirutiinia opiskelijoiden elämässä. Huvittavaa on välillä seurata, kun opiskelijat istuvat samassa luokassa ja kirjoittelevat toisilleen Facebookin kautta, ihan kuin asiaansa ei voisi sanoa parin metrin päähän kasvokkain :) (MariaH)
VastaaPoistaVerkkokommunikointi näyttää olevan yksilöllistä, persoonallista ja kannustavaa, mikäli henkilö luontaisesti osaa nasevan, tiivin asioiden esittämistyylin. Verkkokeskutelussa pärjää mielestäni hyvin, jos osaa ilmaista itseään kirjallisesti. Käytän verkkoympäristöä opiskelijapalutteisiin itse pääsääntöisesti. Hion ja rytmitän tekstiä ja olen päätynyt ohjaustilanteissani suosimaan hampurilaispalutetta, jossa aloitan positiivisella palautteella ja kannustuksella, etenen "pihviin" elikkä kehitettäviin asioihin ja päätän palautteeni kannustukseen kehittää opiskelijan esittämää kehittämisideaa vielä työyhteisönsä kanssa yhdessä. Aikuisilla tämä menetelmä on usein ollut toimiva ja siitä jää molemmille hyvä mieli. (Kaarina K.)
VastaaPoistaOlen samaa mieltä kannustavasta kommunikoinnista. Verkko viestiminen tarvitsee myös harjoitusta, eli pitää kirjoittaa verkossa erilaisissa ympäristöissä. Kirjoittaminen on tiivistetympää ja kuten Jari kirjoitti, toisen ilmaisun huomioiminen on tärkeää.
VastaaPoistaMieleeni juolahti muutama kysymys:
Pitääkö verkossa päästä lähelle kasvokkaista keskustelua? Voiko verkkokeskustelu olla verkkokestelua, omine vuorovaikutus keinoineen?
(AI-A)
Edellä mainittujen lisäksi verkossa tapahtuvaa dialoga tulisi jatkaa suht nopealla syklillä, jotta se olisi oikeaa dialogia. Kerran viikossa tapahtuva yhteydenotto ei juuri poikkea perinteisestä kirjeenvaihdosta. (Juha H)
VastaaPoistaVerkkokeskustelussa ihmisellä on aikaa rakentaa rauhassa mielipidettään kirjoittamalla, kun taas kasvokkain viestin aiheuttama reaktio välittyy toiselle osapuolelle heti. Olen samaa mieltä siitä, että väärinkäsityksiä ja tulkintavaikeuksia ilmenee verkkokeskusteluissa helposti. Mietin myös onko isomman ryhmän jopa helpompi keskustella verkossa toimivammin ja jäsennetymmin. Usein ison ryhmän kasvokkain tapahtuvat keskustelut voivat olla aika sekavia ja äännekkäitä.(MikaM)
VastaaPoistaDialogin nopeus ja tyyli riippuu keskustelufoorumista. Täällä keskustellaan melko verkaan. Vastaanhan itsekin nyt puolitoista vuotta vanhaan viestiin. Verkossa on paljon myös lähes reaaliaikaisia medoita, jossa keskustelun tahti on tiiivis, että mikäli haluaa ylipäätään päästä keskusteluun mukaan, joutuu vastauksensa tekemään yhdellä rivillä tiivistäen (irc, mese). Tällöin keskustelijan kokemus kyseisestä foorumista ja sen käyttäytymistavoista korostuu.
PoistaKommunikointi verkossa toteutuu hyvin, kun osallistujat ovat nähneet jo toisensa esim. yhteisessä kokouksessa ja päässeet luomaan mielikuvan mukana olleista keskustelijoista. Kuten Eija ilmaisi verkon ilmapiiristä ja avoimuudesta, on tällaisessa kommunikointi tavassa vaikeaa saada ilmapiiristä joustavaa ja johdonmukaista. Avoimuutta, sen sijaan toteutetaan enemmänkin, varsinkin silloin kun dialogiin osallistujat ovat tuntemattomia toisilleen (markom)
VastaaPoistaTässä vielä lisäystä tuohon "sitaatti" kommenttiin: jäi nimittäin nimi pois lopusta! ( Juha_M)
VastaaPoistaVerkkokeskustelussa käy helposti niin, että kaksi asiasta eri mieltä olevaa varastavat keskustelun itselleen jankuttamalla omaa mielipidettään oikeaksi ja usein sanavivahteet kääntyvät negatiivisiksi. Verkkokeskustelu on myös nopeaa ja ihmiset vaihtuvat verkosssa nopeasti.
VastaaPoistaLuottamuksen herättäminen onnistuu tiettyyn asiaan vihkiytyneessä verkkosivustossa, esim. asiantuntemusta vaativissa verkkosivustoissa (esim.tietotekniikka),joissa keskustelu on usein asiapitoista ja pohtivaa. (Tuija)
Verkkokeskustelun vaikeudesta kertoo se, kuinka paljon netistä löytyy keskustelupalstoja, missä ihmiset "huutavat" toisilleen, kun ovat ymmärtäneet edellisen kommentin väärin. Hyvin paljon ongelmat johtuvat mielestäni siitä, että asioita ei jakseta lukea ajatuksella ja asioihin vastataan ilman, että selkeytetään omia ajatuksia ennen niiden kirjoittamista esim. blogiin. Myös verkon kautta tapahtuvassa dialogissa pitäisi olla tiedostavasti läsnä. (Heidi A)
VastaaPoistaVerkkokeskustelussa voi ilmaista negatiivisia mielipiteitään ja jopa vihapuheita varsinkin, jos kirjoitetaan anonyymisti. Kansankiihotus on verkossa melko helppoa, kun verkkokeskustelut on usein kategorisoitu jollain tavoin.
VastaaPoistaVerkossa ei tosiaan voi nähdä toisen ilmeitä, hermostuneisuutta tai muita kehon merkkejä. Sitä varten onkin kehitetty hymiöitä, joilla voi yrittää korostaa sanomaansa. Kaikkein tehokkainta kuitenkin on olla verkkokeskusteluissa mahdollisimman yksiselitteinen. Kirjoitetussa tekstissä tulkinta jää lukijalle ja väärinkäsityksen riski on suuri.
Onko kenellekään käynyt väärinkäsityksiä netissä kirjoittaessa? Entisaikaan ääkkösiä ei saanut kirjoitettua sähköpostissa, joten jouduttiin ilmaisemaan itseämme ilman niitä. "Näin eilen isää kaupungilla" sai ääkkösettömänä aikana aika hauskan vivahteen. / Eeva A-K
Kysyit Helena, että miten verkkokeskustelussa päästään lähelle kasvokkaista keskustelua. Vastasit itse, että dialogisilla taidoilla ja myös muut keskustelijat ovat esittäneet ideoita.
VastaaPoistaJatkaisin vielä pohtimalla netin yleisiä verkkokeskusteluja. Ne ovat olleet viime aikoina esillä esimerkiksi niissä esiintyvän vihapuheen takia. Se, jos mikä ei ole dialogista!
Kasvokkaista vuorovaikutusta lähelle pääsee esimerkiksi sillä, että keskustelijat esiintyvät omilla nimillään ja ottavat vastuun kirjoituksistaan. Onegelmana näissä "vihafoorumeissa" on myös se, että niissä samanmieliset keskustelevat keskenään ja ruokkivat toinen toisiaan. Olisikin hyvä, että myös muilla tavoilla ajattelevat kävisivät näillä palstoilla kertomassa ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Marjaana K
Meillä on töissä virtuaalinen työyhteisö, joka keskustelee reaaliaikaisesti verkossa keskenään. Noissa keskusteluissa tulee mukaan myös ei suoranaisesti työhön liittyviä kommentteja, linkkejä uutiisiin tai humoristisia kommentteja. Nämä lisäävät minusta tuota kasvokkaisen keskustelun tuntua. Hymiöitäkin tuolla palstalla käytetään runsaasti ja ne auttavat ymmärtämään lähettäjän ajatusta ilman ilmeiden näkemistä. Se on kuitenkin tullut tuollakin foorumilla todettua, että sarkasmi ei kuulu verkkokeskusteluun, se vain liian usein ymmärretään väärin. (MarkkuV)
VastaaPoistaVerkkokeskusteluissa näen negatiivisena sen, että ne tallentuvat kaikkien luettavaksi. Itselleni dialogi tarkoittaa reaaliaikaista viestintää ja näenkin sen ongelmallisena, että ennen viestin kirjoittamista voidaan luoda ennakkokäsityksiä keskustelukumppaneista.
VastaaPoistaTottahan toki ennakkokäsityksiä syntyy myös kasvokkain viestiessä mutta foorumien viestit voivat olla välillä jopa vuosikymmenien takaa.(Oskari)
Mielestäni verkkokeskustelussa voidaan käydä tietyissä tapauksissa syvällisempää ja perusteellisempaa keskustelua kuin kasvokkain. Toisille tuottaa hankaluuksia kertoa asioita kasvotusten varsinkin isomman väkijoukon keskuudessa. Minä ilmaisen itseäni mieluiten puhumalla ja elekieli on vahvasti mukana puheessani. Olen kuitenkin harjoitellut paljon verkkokeskustelua viime vuosina ja esimerkiksi hymiöt korvaavat keskusteluissani tiettyjä eleitä. Kirjoittamisen taitoa täytyy opetella, eikä itsensä ilmaiseminen suju niin luontevasti kuin puhumalla. Kuitenkin olen huomannut, että harjoittelemalla oppii ja verkkokeskustelu sujuu paremmin päivä päivältä. Niinhän se on monessa asiassa, että harjoitus tekee mestarin :-) Toki omalla mielenkiinnolla on suuri merkitys, enkä opi hyväksi verkkokeskustelijaksi, jos kirjallinen viestintä ei kiinnosta lainkaan. (Sanna Saukkoriipi)
VastaaPoista