tiistai 4. toukokuuta 2010

Kuinka pääsisin eri kulttuureista tulevien kanssa dialogiseen vuorovaikutukseen?

"Tietyissä kulttuureissa viisauden oletetaan asuvan opettajan sisällä, ja hänen oletetaan valaisevan sillä muita sen sijaan, että laittaisi oppijat luomaan ymmärrystä keskenään keskustelemalla. Kun tähän lisätään se, että oman tietämättömyyden paljastuminen jostain asiasta merkitsee kasvojen menetystä, on hyvin vaikeaa saada näitä henkilöitä mukaan dialogiseen vuorovaikutukseen. Kuinka pääsisin heidän kanssaan alkuun?"

Voin hyvin ymmärtää tilanteen, koska meillä on myös suomalaisessa kulttuurissa samansuuntaista käyttäytymistä. Olennaista onkin valmentaa opiskelijoita dialogiin oppimisyhteisöissä, on yhteisö sitten kasvokkainen tai verkkoympäristö. Sen vuoksi kannattaa opiskelijoille selittää, miksi harjoitellaan toimimaan tietyllä tavalla. Ehto dialogisuudelle on luonnollisesti myös, että opettajana olet tehnyt oppimistilanteista vuorovaikutteisia. Tällöin opiskelijat tekevät asioita yhdessä ja välillä myös opettajan kanssa. Jotta kaikki, opettaja ja opiskelijat osaaavat toimia näin, se tarkoittaa keskeisten dialogisten osataitojen haltuun ottamista. Näitä taitoja on mahdollista oppia taito taidolta, vähitellen. Kerralla ja yhdellä harjoituskerralla on turha kuvitella osaavansa.

9 kommenttia:

  1. Lue Huttusen artikkeli dialogista. Se avasi silmäni ymmärtämään minä-sinä suhteen dialogisen perustan. Ilman sinuja minua ei ole olemassa. Ilman minua sinujakaan ei ole olemassa. Dialogi antaa identiteetin ja minuuden. Dialogi voi olla sanallista tai sanatonta, mutta aina se vahvistaa kokemusta itsestämme ja ymmärrystämme maailmasta.

    Sosiaaliset verkot muokkaavat paikkamme yhteiskunnassa ja antavat toiminnallemme sisällön. Kaikki tapahtuu omassa rakentamassamme mielen maailmassa. Totuuksista tulee todellisuuksia, jotka ovat suhteellisia. Näitä dialogisia suhteita kannattaa pohtia.

    VastaaPoista
  2. Globaalissa yrityksessämme koemme tämän saman ongelman usein, ja vuosien kokemuksen jälkeen olemme huomanneet että ilman yhtä yhteistä "kasvoittain" palaveria Dialogin syntyminen on haasteellista, toinen vaihtoehto on ollut käydä keskustelut videoneuvotteluina. Ensimmäinen vaihtoehto yleensä auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja täten luottamaan. Tämä pohja synnyttää dialogia. Jälkimmäinen vaihtoehto voi joskus olla ainoa mahdollinen joka auttaa dialogin syntymistä mutta voi helposti myös jäädä puolitiehen jos osallistujat eivät ole valmentautuneet dialogiin.
    Sosiaalisissa verkoissa piilee se vaaraa että kirjoittetua tekstiä luetaan olettaen missä mielentilassa sitä on kirjotettu. Tämän vuoksi huumori on hankalaa kirjoitetussa viestinnässä ja varsinkin monikulttuurissa ympäristössä. Huumori "keventää tunnelmaa" vain jos ymmärretään miten se esitetään ja missä kontektissa, ja jos sen käyttö on luontevaa ja sisällöltään sopivaa niin se vapauttaa osallistujia dialogiin. (Tk)

    VastaaPoista
  3. Olen työskennellyt monikulttuurisessa ympäristössä ja se on todella haasteellista. Tärkeää on nähdä toinen, jotta dialoginen vuorovaikutus olisi hyvä ja asiat tulisi ymmärrettyä molemmin puolin. Kulttuurin tuntemus ja miten esim. elekieltä käytetään ja kasvojen mimiikkaa yms on tärkeää.
    TK mainitsi edellä huumorin käytön. Siinä pitää olla todellakin varovainen, jotta ei tule väärin ymmärretyksi.Se voi olla dialogiin vapauttavaa, mutta myös sopimatonta, joten cultural awareness and knowledge is important (Päivi R.)

    VastaaPoista
  4. Työskentelen sanotaanko erittäin hierarkkisessa ympäristössä ja joskus sen haasteellista. Joskus hedelmälliseen dialogiseen vuorovaikutukseen ei ole mahdollisuutta. Koska kulttuuri on sellainen. Tarvetta olisi mielestäni avoimelle vuorovaikutukselle. Mielestäni se antaisi, edistäisi avaisi uusia mahdollisuuksia meidän työyhteisössä, mutta pitääkö aina olla vuorovaikutteista dialogia? (Jussi H)

    VastaaPoista
  5. Toimin joskus aikoinaan matkaoppaana ja työssä ehdottomasti haastavinta oli yhteistyö useasta eri kansallisuudesta peräisin olevan ihmisen kanssa. Jatkuvassa vuorovaikutuksessa oleminen sellaisten ihmisten kanssa, joiden kulttuuri on hyvin toisenlainen, vaati kärsivällisyyttä ja omien sanojensa tarkkaa puntarointia. Toimivan dialogin aikaansaaminen oli usein työn ja tuskan takana, ja olenkin usein miettinyt miten opettajana pystyisin tukemaan dialogia monikulttuurisessa ympäristössä. Olen samaa mieltä Päivin kanssa, että kulttuurin tuntemus on ehdottoman tärkeää dialogin onnistumiseksi. (Heidi A)

    VastaaPoista
  6. Heidi A:n ajatukset ovat lähellä omiani,joista tuorein esimerkki on viime perjantailta, kun olin pikaisesti esittäytymässä mahdolliselle, tulevalle opiskelijaryhmälleni, jotka ovat maahanmuuttajia. Ohjaava opettaja nappasi minut käytävältä mukaan pieneen esittelyyn, siis täysin ex tempore. Ryhmän tusina opiskelijaa pisti minut miettimään, miten heidän kanssaan voisi saada dialogia aikaiseksi. Hyvänä esimerkkinä olikin ohjaava opettajani, joka esimerkillisesti noukki sanoja puheestani, joita sitten avattiin ryhmälle. Muun muassa mitä ura tarkoittaa, lomautus – onko se sama kuin loma jne, hän tiedusteli, josko ovat nämä asiat ryhmälle tuttuja ja keskustelu virisi näistä kevyesti. Näiden sanojen kautta ryhmä pystyi omalta osaltaan jatkamaan keskustelua ja jäsenille tuli lisää ymmärrystä, mistä halusin kertoa. Odotan innolla tulevaa opetusharjoitustani näiden mieleltään avointen, eri kulttuureista ja elinympäristöistä tulleiden ihmisten parissa. Itselleni on tiedossa suuri oppimisen paikka.

    VastaaPoista
  7. Heidi A:n ajatukset ovat lähellä omiani,joista tuorein esimerkki on viime perjantailta, kun olin pikaisesti esittäytymässä mahdolliselle, tulevalle opiskelijaryhmälleni, jotka ovat maahanmuuttajia. Ohjaava opettaja nappasi minut käytävältä mukaan pieneen esittelyyn, siis täysin ex tempore. Ryhmän tusina opiskelijaa pisti minut miettimään, miten heidän kanssaan voisi saada dialogia aikaiseksi. Hyvänä esimerkkinä olikin ohjaava opettajani, joka esimerkillisesti noukki sanoja puheestani, joita sitten avattiin ryhmälle. Muun muassa mitä ura tarkoittaa, lomautus – onko se sama kuin loma jne, hän tiedusteli, josko ovat nämä asiat ryhmälle tuttuja ja keskustelu virisi näistä kevyesti. Näiden sanojen kautta ryhmä pystyi omalta osaltaan jatkamaan keskustelua ja jäsenille tuli lisää ymmärrystä, mistä halusin kertoa. Odotan innolla tulevaa opetusharjoitustani näiden mieleltään avointen, eri kulttuureista ja elinympäristöistä tulleiden ihmisten parissa. Itselleni on tiedossa suuri oppimisen paikka. (Virpi TS)

    VastaaPoista
  8. Kulttuurin tuntemus on ehdottoman tärkeää dialogin onnistumiseksi. Itse koin tämän kantapään kautta toimiessani projektipäällikkönä projektissa, jossa oli mukana japanissa toimiva ryhmä. Aikatauluista keskustellessa minulla oli alkuun tapana kysyä pystyykö japanilaisryhmä saamaan oman osuutensa valmiiksi tiettyyn päivään mennessä ja vastauksena oli aina kyllä, mutta aikataulut eivät kuitenkaan useinkaan pitäneet. Lopulta opin, ettei japanilaiseen kulttuuriin sopinut sanoa, ettei kykenisi johonkin, joten annoin japanilaisten jatkossa aina itse määritellä aikataulun ilman minulta tulevia toiveita, jolloin aikataulut alkoivat pitää erittäin hyvin. (MarkkuV)

    VastaaPoista
  9. Aika haastavalta tuntuu. Pitäisi tuntea itsensä, mitä viestittää, mitä toinen henkilönä toimii ja mik hänen kultturinsa on. Jotenkin vaan tuntuu, että jotta toisen saisi dialogikumppaniksi niin tärkeintä on varoa, että hän ei menetä kasvojaan. Oli sitten kulttuuri tai persoonallisuusominaisuudet mitä tahansa. /SJS

    VastaaPoista