Käytetäänkö synteesin kutomista päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa?

Synteesin kutominen päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa on käsitykseni mukaan melko epätavallista. Taipumus olla kutomatta keskusteluissa synteesejä tulee selkeästi näkyviin verkkokeskusteluissa. Niissä kun olisi hyvinkin usein tarvetta synteeseihin, jotta keskustelussa aikaan saatu ajattelu pysyisi kasassa. Kasvokkain keskusteluissa synteesien kutominen näkyisi käytäntöä useammin niin, että mietittäisiin tämän tästä, että ”hei, mitä ajatuksia meillä on tähän mennessä tästä asiasta kasassa”. Monologisessa puhekulttuurissa on taipumuksena kiirehtiä päättämään ja paketoimaan asiat nopeasti. Muunlainen toiminta koetaan tehottomana. Tällaisella tavalla saadaan myös helposti aikaan päätöksiä, joissa näkyy asioiden suppea ymmärrys. Synteesien kutominen paljastaa ajattelun aukkokohtia ja siten myös seuraavat keskustelussa selvitettävät asiat. Synteesien kutominen voisi näin tuoda monia hyötyjä.