Ylivertaisuuden tekee se, että keskustelussa jokainen tuntee voivansa olla omana itsenään mukana ja kokee tulevansa huomioon otetuksi. Saa ajatella ja tuntea omalla tavallaan. Tähän kokemukseen yhdistyy innostuksen tunne, halu tulla mukaan, koska puhettani kuunnellaan ja puheestani jatketaan..
Opetus-/oppimistilanteessa dialoginen asioiden käsittely lisää mahdollisuuksia ymmärtää ja oppia paremmin, koska dialogissa pääsee hyötymään monien aivojen kapasiteetista. Jo pienikin toisen tekemä, omaan ajatteluun tai toimintaan nähden erilainen asioiden kuvaus voi edistää oppimista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ylivertaisuutta tuo myös se, että dialogin seurauksena syntyy avoin kokonaiskuva käsiteltävästä aiheesta. Kokonaiskuva, johon jokainen osallistuja on tuonut oman tasavertaisen näkemyksensä. Dialogi on kuin ”päättymätön palapeli”, jota jokainen keskenään tasavertainen osanottaja muokkaa omilla kannanotoillaan. (aki)
VastaaPoistaTosiaan dialogissa pääsee hyötymään monien aivojen kapasiteetista. Muistankin lukeneeni tämän syksyn aikana siitä (lähdettä en kyllä muista), että on tärkeää jotta opiskelijat pohtivat ja kysyvät asioita ääneen. Sitä kautta asiat tulevat tavallaan kuin heidän kielelleen, jota vertaisten voi olla helpompi ymmärtää. (Arja)
VastaaPoistaÄäneen puhuminen todella auttaa ymmärtämään asioita ja kertomaan myös muille, miten tämän asoan olen konkreettisesti ymmärtänyt. Nämä kokemukset jäävät myös mieleen oppijalle ja edistää hänen oppimistaan. Turvallisessa ja avoimessa yhteisössä uskalletaan ajatella ääneen asioita pelkäämättä virheellisiä asioiden käsityksiä. Yksi erittäin hyvä keino mielestäni on huumorin käyttö näissä tilanteissa on ne sitten oikeita tai vääriä käsityksiä, mutta tässä täytyy ehdottomasti olla nolaamatta opiskelijaa. Ääneen puhumisesta keskustelimme tällä viikolla työssäoppimisjaksolla erään opiskelijan kanssa, hän sai erittäin positiivista palautetta siitä, että oli ääneen suunnitellut ja perustellut itselleen työjärjestystä. Tämä kertoo myös arvioijalle oppijan osaamisen tasosta. Entä, jos opettaja ahdistuu kysymyksistä eikä osaa vastata tai selitää asioita opiskelijoille riittävän selkeästi, entä jos aikaa käytetään keskusteluun eikä asia etene suunnitelman mukaisesti? Annammeko tilaa kysymyksille?
VastaaPoistaJa hyvänä asiana näkisin myös tilanteen avoimmuuden, eli otetaan vastaan avoimesti eri näkökulmia, ajatelmia ja kyseenalaistuksia, jotka mahdolisesti tulevat johtamaan siihen "uuteen kokonaiskuvaan". Tällöin "tiedon murusista" ehkä rakentuu tieto kokonaisuudesta, johon yhdessä ollaan päädytty (jussi)
VastaaPoistaJussin kommenttia edeltävää kommentissa kysyttiin, mitä tapahtuu, jos opettaja ahdistuu kysymyksistä, eikä osaa vastata riittävän selkeästi. Mielestäni dialogi antaa mahdollisuuden myös opettajalle ilmaista oma riittämättömyytensä avoimesti. Opettaja voi heittää pallon takaisin opiskelijoille ja yhdessä voidaan etsiä ratkaisua ongelmaan. Jos ratkaisu jää avoimeksi, voidaan hankkia lisätietoja ja palata aiheeseen uudelleen myöhemmin.
VastaaPoistaJos asia ei etene keskustelun viedessä liikaa aikaa, on opettajan tehtävän toimia puheenjohtajana ja paluttaa keskustelu käsiteltävään aiheeseen. (Mai)
Main kommentti oli erittäin tärkeä myös avoimuuden ja tasavertaisuuden tunteen kehittymisen näkökulmasta. Myös opettaja voi olla ”tavallinen kuolevainen”, eikä välttämättä hallitse kaikkia asioita. Varsinkin aikuisten pitkään ammatissaan toimineiden parissa, viisaus ei pelkästään asu opettajassa ja näin dialogi auttaa opettajaakin oppimaan! (Nina L.)
VastaaPoistaKymmenien vuosien kokemuksella totean, että opettajan ei todellakaan tarvitse tietää kaikesta kaikkea, eikä sitä voi edes olettaa. Jos opettaja ei osaa kysymykseen vastata, niin opettaja voi ottaa asiasta selvää ja näin oppia myös itse uutta,sillä oppiminen on elinikäinen prosessi. (TN)
VastaaPoistaRakennustyömailla joudutaan ratkomaan useasti esiin tulleita ongelmakohtia. Dialogi on näissä tapauksissa ylivertainen tapa saada toimiva ratkaisu. Keskusteluissa on läsnä suunnittelija jolla on tieto määräyksistä kuinka kohde tulee toteuttaa että se kestää ja täyttää viranomaisvaatimukset, vastaava työnjohtaja ja valvoja jotka valvovat että työ tulee tehtyä suunnitellulla tavalla sekä rakentaja joka toteuttaa suunnitellun kohdan työmaalla. Yleensä ongelmaksi tulee ristiriita suunnitellun ja toteutuksen kesken eli ei pystytä toteuttamaan suunnitellulla tavalla. Dialogissa pyritään saamaan toimiva ratkaisu jä ratkaisun saamiseksi korostuu läsnäolijoiden hiljaisen tiedon esiin saaminen dialogin aikana.
VastaaPoistaOpetustilanteissa luokkahuoneessa rakentajia kouluttaessa tulee esiin asiat samalla tavalla kuin oikeassa elämässä. Luokassa on läsnä eri ikäisiä ja kokemuksen omaavia rakentajia. Dialogeista saadaan erittäin hyviä opetustilanteita mutta se vaatii myös kouluttajalta hyvää ammattitaitoa substanssialaltaan.
Hyvän dialogin aikana voi ratketa usempikin ongelma. Alku ongelmaan saatetaan saada ratkaisu hyvinkin nopeasti joka mahdollisesti johtaa keskustelun toisen ongelmaan jne. Ehkä tämä dialogin antama mahdollisuus korostaa ylivertaisuutta.
Terv Mika
Tuo on tosiaan totta, että hyvän avoimesti käydyn dialogin myötä moni asia saattaa ratketa nopeastikin. Toisaalta vaikka asia ei heti ratkeaisikaan hyvä dialogi selventää käsiteltävissä olevaa asiaa. Dialogin myötä asian avautuminen uudella tasolla mahdollistuu helpommin kuin itsekseen ajatellen. (Hannele Karvonen)
VastaaPoistaYhdyn edelliseen kommenttiin siinä, että dialogi voi selventää käsiteltävää asiaa, vaikka se ei ongelmaa ratkaisisikaan. Ehkäpä kaikkia asioita ei aina tarvitsekaan ratkaista? Ehkäpä dialogisuuden ylivertaisuus tuleekin juuri siitä, että asiaan voi löytyä useita kaikkien osapuolien hyväksymiä ja arvostamia näkökulmia? (Taru I)
VastaaPoistaMielestäni dialoginen opettaminen on nyky yhteiskunnassa toimimisen avainasioita. On hienoa jos opettaja pystyy myöntämään ettei tiedä kaikesta kaikkea, eikä hänen tarvitsekaan tietää. Jokaiselta kohtaamaltamme ihmiseltä voimme oppia jotakin. Jokainen yksilö on ainutlaatuinen ja saattaa omata paljon sellaisia ominaisuuksia ja taitoja josta jokainen voi oppia jotakin uutta. Dialogissa on mahdollista olla aidosti oma itsensä ja siihen kannustetaan. (Linda S.)
VastaaPoistaArjan kirjaama "on tärkeää jotta opiskelijat pohtivat ja kysyvät asioita ääneen" tuo myös mieleeni sen, että hiljainen tieto tulee kuultaville ja "näkyviin". Kun ajatuksensa kertoo muille, se alkaa jatkaa omaa elämäänsä ja saa lisävoimaa muiden täydentämänä tai vahvistamana. Jos ajatukset pyörivät yhtenä kaaoksena päässä, kerrottuna ne jäsentyvät ja saavat tavoitteen ja päämäärän. (VirpiTS)
VastaaPoistaMai muistutti, että keskustelun ajautuessa sivuraiteelle opettajan (tai "puheenjohtajan") tehtävänä on palauttaa se takaisin aiheeseen. Kysyisin, onko teillä hyviä vinkkejä siihen, miten tämä on helpointa tehdä tappamatta samalla dialogia?
VastaaPoista"Palataanpa takaisin agendalle" tuntuu olevan repliikki, joka tyrehdyttää samantien kaiken keskustelun. Onko olemassa jotain "hellävaraisempia" tapoja, joilla keskustelu saataisiin palautettua takaisin aiheeseen, niin etteivät osallistujat oikeastaan edes huomaisi, että heidän on palautettu takaisin ruotuun. (Tero H)
Edellä niin Taru kuin Hannele olivat sitä meiltä, että dialogi voi selventää käsiteltävää asiaa ja johtaa osapuolten hyväksymiin ja arvostamiin näkökulmiin. Näin varmasti on mutta välillä yhteistä näkökulmaa ei löydy, sillä dialogin myötä huomataan, että lähtötiedoissa on suuria aukkoja. Silloinkin dialogi on mielestäni hyödyllinen: osallistujat toteavat, että lisäselvitykset on ensin jaettava tehtäväksi, sitten palataan taas rakentamaan yhteistä näkökulmaa. (Outi K)
VastaaPoistaHyvä Taru. Monissa, voisin melkein sanoa, että kaikissa asioissa on lähes poikkeuksetta aina se toinenkin ellei kolmaskin näkökulma. Tämä rikastuttaa kokonaiskäsitystä keskusteltavasta asiasta kaikille dialogissa mukana oleville. Päätyminen kaikille hyväksyttävään lopputulokseen ei aina ole edes tarpeellista. (Jarmo K:)
VastaaPoistaKerran tunnilla opiskelija ihmetteli miksi asemapiirustuksessa näkyi kaupungin vesi- ja viemärijohdot. Olin aika uusi opettaja ja katkaisin dialogin aika nopeasti. Myöhemmin opin, että vuoropuhelu kannattaisi jatkaa mahdollisimman pitkän. Olen konkreettisesti huomannut, että asiat selviävät parhaiten jatkamalla keskustelua tai kysymällä ovatko kaikki samaa mieltä. Edelliset kommentit tukevat ajatustani tässä. (Leo L.).
VastaaPoistaTerolle vastauksena kysymykseen "Onko olemassa jotain "hellävaraisempia" tapoja, joilla keskustelu saataisiin palautettua takaisin aiheeseen, niin etteivät osallistujat oikeastaan edes huomaisi" voisi olla jonkun sopivan asiayhteyden löytäminen tunnin aiheen ja käydyn keskustelun välillä (lue aasinsilta). Jos opettaja hetken kuuntelee, niin sellainen löytyy melko pian. (Jarmo K. :)
VastaaPoistaDialogi on ylivertainen keskustelumuoto varsinkin aikuiskoulutuksessa.
VastaaPoistaMuuttuvassa maailmassa voi yksilö työelämänsä lähtötilanteesta alkaen joutua oppimaan jopa 2-3 ammattia ennen eläköitymistään. Samoin monille nuoremmille ”elämän ura” aukeaa vasta aikuisiällä. Tästä seuraa, että eri yksilöiden kokemus- ja osaamisvaranto vaihtelee voimakkaasti juuri aikuiskoulutuksen ryhmissä.
Dialogin vahvuus juuri aikuiskoulutuksessa on koko ryhmän osaamisen esiin nostaminen ja sen jakaminen ryhmän kesken.
Aiemmissa kommenteissa on paljon nostettu esiin avoimuutta, tasavertaisuutta ja myös sitä, ettei opettajan tarvitse olla ”kaikkien alojen asiantuntija”, vaan opiskelijat saattavat osata tietyt asiat paremmin kuin opettaja. Kaikki em. näkökulmat ovat erittäin tärkeitä.
Kun opettaja saa aikaan hyvän dialogin muutaman yksittäisten aikuisoppijan kanssa, on dialogilla taipumusta levitä itsestään koko ryhmässä ja myös opiskelijoiden väliseksi keskustelumuodoksi. Yleensä näissä tilanteissa ei dialogia tarvitse juurikaan ”kannatella”; ennemminkin ohjaan rooliin kuuluu synteesin aikaansaaminen käytettävissä olevan ajan puitteissa.
Dialogi = (rakentava ja) uudistava keskustelu?
Jouni K
Dialogi on ylivertainen keskustelumuoto varsinkin aikuiskoulutuksessa. Muuttuvassa maailmassa voi yksilö työelämänsä lähtötilanteesta alkaen joutua oppimaan jopa 2-3 ammattia ennen eläköitymistään. Samoin monille nuoremmille ”elämän ura” aukeaa vasta aikuisiällä. Tästä seuraa, että eri yksilöiden kokemus- ja osaamisvaranto vaihtelee voimakkaasti juuri aikuiskoulutuksen ryhmissä.
VastaaPoistaDialogin vahvuus juuri aikuiskoulutuksessa on koko ryhmän osaamisen esiin nostaminen ja sen jakaminen ryhmän kesken.
Aiemmissa kommenteissa on paljon nostettu esiin avoimuutta, tasavertaisuutta ja myös sitä, ettei opettajan tarvitse olla ”kaikkien alojen asiantuntija”, vaan opiskelijat saattavat osata tietyt asiat paremmin kuin opettaja. Kaikki em. näkökulmat ovat erittäin tärkeitä.
Kun opettaja saa aikaan hyvän dialogin muutaman yksittäisten aikuisoppijan kanssa, on dialogilla taipumusta levitä itsestään koko ryhmässä ja myös opiskelijoiden väliseksi keskustelumuodoksi. Yleensä näissä tilanteissa ei dialogia tarvitse juurikaan ”kannatella”; ennemminkin ohjaan rooliin kuuluu synteesin aikaansaaminen käytettävissä olevan ajan puitteissa.
Dialogi = (rakentava ja) uudistava keskustelu?
Jouni K
Tervehdys.
VastaaPoistaVaikka sanonta kuuluukin " pallo on pyöreä riippumatta suunnasta mistä sitä katsoo", dialogi, oli se sitten kahden tai useamman ihmisen välistä, antaa samasta aiheesta loputtomasti uusia näkökulmia. Dialogin avulla kaikki osallistujat saavat käsityksen toistensa näkökulmista, täydentävät niillä omia katsantokantojaan ja käsityksiään ja parhaassa tapauksessa kehittävät toinen toistaan jatkuvasti.
Jos dialogi on "laadukasta", sen luomaa oppimisen tilaa ja kehittymisen nopeutta on vaikea millään muulla tavalla saavuttaa, koska siinä tilanteessa tiedon määrä ja laatu on enemmän kuin osiensa summa.
Eiköhän se tästä syystä tuo työelämänkin työn tekeminen ole muuttunut yhä enemmän yksilökeskeisestä ryhmissä tapahtuvaan toteuttamiseen, jolloin työntekijöissä olevat voimavarat saadaan yhä tuottavampaan käyttöön.
Kuten Jouni yllä kertookin, oppimistilanteessa kouluttajan tehtäväksi tuleekin täydentää ryhmän aikaan saamia näkökulmia ja ohjata dialogia haluamaansa tai suunnittelemaansa suuntaan. Toisaalta, tässä voi piillä myös vaaransa, ellei dialogin suuntaa saa pidettyä hallittuna.
Kari K
Dialogin avulla voi testata omaa ajatteluaan ja tietämystään suhteessa muihin ihmisiin asettamalla omia ajatuksiaan muiden tarkasteltavaksi ja tarttumalla vastavuoroisesti toisten pohdintoihin. Keskustelijoilta edellytetään rohkeutta – etenkin kun dialogiin kuuluu pitkälti myös keskeneräisten ajatusten julkituominen. Rohkeutta saa muihin keskustelijoihin kohdistuvasta luottamuksesta joka vuorostaan syntyy siitä, että keskustelutilanteesta on tehty turvallinen. Opetustilanteessa opettajalla ja ryhmän sisäisellä hengellä on suuri merkitys dialogin mahdollistavan ilmapiirin luomiselle, sillä ilman sisäistä varmuutta siitä, että tulee huomioiduksi ja hyväksytyksi omana itsenään, moni opiskelija vaikenee. (Erja Malinen)
VastaaPoistaOlemme jälleen ydinkysymysten äärellä. Kuinka opettaja pystyy ryhmäyttämään opiskelijansa, että saamme muodostumaan tuon mainitsemasi ryhmän sisäisen hengen?
PoistaKirjoitat todella osuvasti:
” Opetustilanteessa opettajalla ja ryhmän sisäisellä hengellä on suuri merkitys dialogin mahdollistavan ilmapiirin luomiselle, sillä ilman sisäistä varmuutta siitä, että tulee huomioiduksi ja hyväksytyksi omana itsenään, moni opiskelija vaikenee”.
Lähtisikö mainitsemasi prosessi liikkeelle siitä, että opettaja itse ensin ”riisuu panssarinsa” ja on ns. alttiina (kuuntelevana, vastaanottavaisena) ei vain opetustilanteissa vaan kaikissa kohtaamisissaan opiskelijoiden kanssa (vrt. Ruotsin ysiluokka)? Tällöin on mahdollisuus saada itselleen enemmän aikaa muodostaa oma käsityksensä kustakin oppijasta. Tämän jälkeen on opettajan paljon helpompi rakentaa dialogin mahdollistava ilmapiiri ja ryhmäyttää opiskelijat yhteisten tavoitteiden taakse.
Jouni K
ps. jäi tuo kuittaus edellisestä viestistä uupumaan. Toivottavasti ylläpitäjät siivoavat turhat pois.
Tässä opiskelun vaiheessa on mukava huomata, paljonko on saanut itselleen uutta ajatuspohjaa dialogin merkityksestä ja sen käyttämisen mahdollisuuksista. Erjan edellä mainitsema hengen luonti on normaalissa koulutustilanteessa varmasti se suurin tekijä, jolla dialogi saadaan kantamaan ja antamaan mahdollisimman positiiviset vaikutukset oppimiseen.
VastaaPoistaJos tuo henki saadaan dialogin kautta ja sen aikana luotua, se kantaa varmasti itse dialogin jälkeenkin ja toimii varmasti motivaattorina esimerkikisi oppimistehtävien aikanakin. Kun positiivisen me-hengen saa luotua ryhmän kanssa mahdollisimman aikaisin, se toimii voiman lähteenä ehkä koko koulutuksenkin ajan.
Kari K