Mistä tiedät, että tämä on dialogista yhdessä ajattelua?

Tätä kysytään usein ja kysymykseen on monia vastauksia. Tässä yksi tunnusmerkki. Keskeistä on se, että yhdessä ajatteleminen ja asian ihmetteleminen rakentuu jokaisen osallistujan puheesta. Kuultuja sanoja osataan pitää arvossa. Kaikkien "ääni" on siten mukana.

Millaisen toiminnan kautta oppii osallistumaan dialogisesti erilaisissa oppimisyhteisöissä?

Mahdollisuuksia on varmasti monia. Ajattelen, että dialogista osallistumista verkkoyhteisöissä oppii ensin hyvin strukturoiduissa verkko-oppimisprosesseissa. Se tarkoittaa, etttä dialoginen toiminta on sisäänrakennettu oppimistehtävien toimintaohjeisiin. Niissä on tarkat ohjeet siitä, millaisin dialogisin toimintatavoin tämä tehtävä tehdään. Tämä saattaa kuulostaa hyvin jäykältä. Olen kuitenkin huomannut, että ilman yhdessä työstämisen ohjeistusta dialogiseksi työskentelystä tulee sitä mitä sattuu syntymään. Jos osaa olla dialoginen verkossa, siinä on paljon tiedostavasti toimimista. Dialogiharjoittelua voi sitten jatkaa myös kasvokkaisissa tilanteissa.

Miten otetaan huomioon esim. arviointikeskustelussa, että opiskelijat ovat kovin eri tavalla valmiita keskusteluun?

Ihmiset ovat todellakin erilaisia ulospäinsuuntautuneisuudessaan ja halukkudessaan puhua asioista. Kiinnostus kohdistuu monien kohdalla eniten esim.siihen, että osaa tehdä. Se on yksilöllisesti ymmärrettävää.

Jos tavoitteena pidetään myös, taitamisen lisäksi, jokaisen oppijan kehittymistä ilmaisemaan ajatteluaan toisille, silloin opiskelijoilta kannattaa usein ja eri yhteyksissä tiedustella muutamalla avoimella kysymyksellä hänen toimintansa perusteita. Näin jokainen harjaantuu tarvittaessa kertomaan ajatteluaan, jolloin esim. yhteinen ongelmanratkaisu tulevaisuudessa ei pelota tai ole jopa mahdotonta. Opiskelijan on siten syytä koulia temperamenttityyppiään.

On huomattava, että ajattelun ilmaisutapoja on monia ja liikkeelle voi lähteä opiskelijalle luontaisesta tavasta, 

Millä saa dialogisen olemisen tavan toteutumaan ryhmässä?

Voit lähteä kehittämään itsessäsi systemaattisesti dialogisuutta. Kyseessä on siis dialoginen olemisen tapa, joka on ihmisystävällinen, hyväksyvä ja avarakatseinen - kaukana negatiivisuuden ja vihan ilmentymistä. Ryhdy rohkeasti olemaan vastavuoroinen ja toista kunnioittava ja arvostava erilaisissa yhteisöissä ja reagoi senmukaisesti. Hyppää kielteisyyden yli ja katso, mitä tapahtuu.

Minkä lauseen haluan tänään kirjoittaa tänne blogiin?

Kuunteleminen loppuu silloin kun alamme tietää asioita.

Miksi vuorovaikutusosaamisessa ei kannata enää edetä tyyliin "Siperia opettaa"?

Meillä saattaa olla taipumuksena ajatella, että vuorovaikutuksessa riittää ne taidot, jotka kukin on elämänsä varrella kokemuksensa kautta oppinut. Käytäntö näyttää kuitenkin vaativan toista. Vanhat "Siperia opettaa" -tyyppisesti hankitut taidot ovat riittämättömät sekä työ- että henkilökohtaisessa elämässä. Epäonnistuminen yhdessä ajattelemisessa ja tekemisessä on tavallista. Edessämme oleva maailma on melkoinen näyttämö keskustelun epäonnistumisesta, jota myös tutkimus vahvistaa .

On aika hoksata, että meillä jokaisella voi olla melkoisesti oppimista ja kehittämistä vuorovaikutusosaamisessa ja silloin esim. dialogisen keskustelumuodon haltuun ottamisessa. Tässäkin asiassa tavoitteellista oppimista edeltää oivallus: minun on syytä alkaa tietoisesti kehittää taitoani kohdata toinen ihminen niin, että yhdessä ajattelemisesta ja tekemisestä syntyy jotain parempaa.

Miksi dialogisella olemisen tavalla on merkitystä?

Puhumme tässä ajassa paljon yhteisöllisyydestä. Samanaikaisesti yltiöyksilöllinen olemisen tapa tunkee läpi monin tavoin. Kun yhteisöllisyys sisältää avoimen dialogin, silloin jokainen on ainutlaatuisena persoonanaan mukana osallistumassa. Jokaisen yksilöllisyyttä arvostetaan ja jokainen voi olla toiselle viisauden lähteenä. Ei tarvitse keksiä sen enempiä näkymisen keinoja.

Kulttuurissamme yritetään kovasti keksiä tapoja, joilla oltaisiin näkyviä. Usein melkein keinolla millä hyvänsä. Näinkö sen vuoksi, että ihmisen ajatuksia ja tunteita ei ole otettu vastaan ja todesta? Sen vuoksi täytyy kehitellä moninaisia "egopullistelun" muotoja. Dialogissa on jokainen jo lähtökohtaisesti arvokas.