keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Miten dialogi eroaa tavallisesta keskustelusta?

Dialogi eroaa tavallisesta keskustelusta monin tavoin. Kiinnitän tässä tietoisesti huomiota vain pariin asiaan. Dialogi täyttää eettisesti korkeat mitat. Se tarkoittaa ihmisystävällistä suhtautumista, toisen kunnioittamista ja arvostamista. Toinen tärkeä asia on, että jokaisen keskusteluun osallistujan puheeseen reagoidaan ja siinä viivytään tarpeen mukaan. Dialogissa loikkiminen asiasta toiseen ja vain joidenkin kuunteleminen on mahdotonta.

7 kommenttia:

  1. Dialogi eroaa myös lopputuloksen perusteella tavallisesta keskustelusta. Dialogissa keskustelun seurauksena syntyy ennalta arvaamatonta tulosta, toisin kuin tavallisissa keskusteluissa lopputulos saattaa olla ennalta arvattavissa. Lisäksi dialogi ei ole aikaan sidottu, se voi tauota ja jatkua uudelleen, sillä dialogiin osallistuville muodostuu halu jatkaa keskustelua. (aki)

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä kuin Aki, että dialogissa seurauksena syntyy ennalta arvaamatonta tulosta. Mielestäni dialogi eroaa myös keskustelusta siinä, että joku voi keskustelussa ns. ”jyrätä” omalla mielipiteellään muut, mutta dialogissa kaikki ovat ns. samassa veneessä kunnioittaen toinen toisiaan. Eija Par

    VastaaPoista
  3. A nice section and I am glad that AKI and EJA PAR agree. However, let us not get lost in the nomenclature of Dialogue and Conversation. If we look at the etymology of the words we see the following:

    Conversation "living together, having dealings with others," also "manner of conducting oneself in the world;" (http://www.etymonline.com/index.php?term=conversation)

    Dialogue early 13c., "literary work consisting of a conversation between two or more persons," from O.Fr. dialoge, from L. dialogus, from Gk. dialogos "conversation, dialogue," (http://www.etymonline.com/index.php?search=dialogue&searchmode=none)

    The meanings although quite similar suggest that a dialogue is a deeper interaction between persons.

    (Burbules 1993: 19) suggests that (dialogue is)”a kind of social relation that engages its participants”
    What I am seeking as an educator is a way to discover through openness. For example Hans-Georg Gadamer states the following:
    (Conversation) “is a process of two people understanding each other. Thus it is a characteristic of every true conversation that each opens himself to the other person, truly accepts his point of view as worthy of consideration and gets inside the other to such an extent that he understands not a particular individual, but what he says. The thing that has to be grasped is the objective rightness or otherwise of his opinion, so that they can agree with each other on a subject. (Gadamer 1979: 347)

    Sounds like the basis for a great learning experience no matter what you may call it!

    Finally, Martin Buber states 'the relation in [genuine] education is one of pure dialogue' (Buber 1947: 98). Whether we chose to call it conversation or dialogue is not as significant as their ability to expand the mind and cause reflection within both parties. (David)

    VastaaPoista
  4. Dialogissa (silloin kun se on aitoa dialogia) jokainen osallistuja on sitoutunut dialogiin ja pyrkii kehittämään dialogisia valmiuksiaan itsetuntemuksen avulla. Dialogin osaamisen edellytyksena on oman itsenä tunteminen (vaikeaa) tai ainakin todellinen kiinnostus itsetuntemuksen lisäämiseen ja tutkiskeluun. Omien reagointien hallinta ja tiedostaminen on tärkeää, ilman sitä saattaa tuntea itsensä uhatuksi. Tällöin voi muuttua hyökkääväksi tai lamaantua => dialogi hyytyy. Tai sitten pakenee tilanteesta ja taas on seurauksena dialogin "hyytyminen".(Juha_M)

    VastaaPoista
  5. Asun itse ulkomailla ja olen huomannut että dialogi ja keskustelu on täällä erinlaista kuin suomessa koska kulttuuri antaa näille mausteensa.

    SmallTalk on monesti keskustelua jolla ei ole välttämättä suuntaa vaan vain ajattustenvaihtoa sillä hetkellä päällimmäisistä asioista. Kulttuurit vaikuttavat siihen mitkä asiat ovat kenelläkin Smalltalk aiheita.

    Dialogin on globaalimpi ilmiö johon kultuuri antaa mausteensa mutta ei ohjaa sitä niin paljon. Dialogia ohjaa syvällisempi osallistuminen kuten blogissa viitataan. (Tk)

    VastaaPoista
  6. Kysyisin dialogisuudesta ja moniäänisyydestä, sillä aiempien kirjallisuudentutkimuksen opintojen myötä olen tutustunut Mihail Bahtiniin, jonka tutkimuksissa dialoginen vuorovaikutussuhde eli moniäänisyys on tärkeä osa.
    Tätä "vanhaa" taustaa vasten aloin pohtia moniäänisyyden käsitettä itsetuntemuksen ja vuorovaikutuksen kurssilla opittuihin asioihin. Bahtinilla monologisuus on kielen luonnollisen ”sisäisen dialogisuuden” vastakohta, dialogi on luontevaa vuorovaikutusta ja moniäänisyys kasvaa dialogista.
    Voisiko tässä dialogisen lähestymistavan opettelemisessa ajatella, että dialogista kasvaa moniäänisyys? Silloin kriittinen dialogioppiminen mahdollistaa ja edistää sisällöllisesti erilaisten, usein ristiriitaistenkin, näkemysten esittämistä?

    Minna T-a

    VastaaPoista
  7. Toisaalta sisältö voi olla hyvinkin ristiriitaista, kunhan keskustelu ja asian ydin säilyy. Tavallisessa keskustelussa voidaan kriittisen mieleipiteen kautta päätyä täysin toisaalle mutta dialogissa päädytään aina mielestäni lähtöpisteeseen. Edellinen keskustelija voi muuttaa suuntaa tai tehdä sivujuonteen, mutta lopulta suunta muuttuu aina taksisin lähtöön (marja r)

    VastaaPoista