Miten opettajan sijoittuminen luokkatilassa edesauttaa dialogin syntymistä? Tämä tuli mieleen perjantaiaamun tuntien aikana kun menin itse luokkatilan keskiosaan istumaan opiskelijoiden "sekaan" ja juttelimme powerpoint-esityksiin liittyen ohjelman teknisistä asioista ja opiskelijoiden esitysten sisällöistä. Huomasin itse ainakin, että dialogi oli syvempää ja laadultaan parempaa ja antoisampaa kuin, että olisin sijoittunut luokassa sen etuosaan (normaali open paikka). Näin siis eräs kysyjä kirjoittaa.
Kuten tuossa kysymyksen taustaa luonnehtiessa kerrotkin, opettajan sijoittumisella voi olla merkitystä. Näin ajattelen itsekin. Opettaja osoittaa paikan valinnalla olevansa valmis olemaan yksi oppimisyhteisön jäsenistä. Opiskelijoiden automaattiset tunnereaktiot kytkeytyvät päälle rennommassa suunnassa kuin siinä tavallisessa "opettaja stagella"- ja tietäjän roolissa -asetelmassa. Opiskelijat uskaltautuvat mukaan ihmettelemään yhdessä asioita. Tunnelma on sellainen tasavertaisempi. Ajattelen nimittäin, että stagelta pudottautuessaan opettaja näyttää opiskelijoille esimerkkiä. Ei tässä nyt tarvitse minkäänlaista (usein tiedostamatonta) "olen parempi kuin muut -näytelmää" leikkiä. Voi tulla mukaan aidommin, sekä opettajana että opiskelijana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Opettaja voi olla opetustilanteessa nimenomaan sekä opettajana että opiskelijana. Auktoriteettimaista vaikutusta vähentää nimenomaan tuo opiskelijoiden pariin "laskeutuminen". Suorittaessani yksittäisiä opetusharjoittelutilanteita huomasin ainakin, että jopa itsestäni tuntui rennommalta ja paremmalta olla poissa pöydän takaa, kun esittelin power point -kalvoja opiskelijoille. Koin että sain heihin tavallaan paremman kontaktinkin tällä tavalla. (Eija Peltonen)
VastaaPoistaOlen samaa mieltä Eija siitä, jos opettaja on oppilaiden kanssa istumassa ns. samalla tasolla ja opettaa asioita niin opetus on rennompaa ja oppilaat kokevat tilanteen mukavampana.
VastaaPoistaOlen hiusalan opettaja ja keskustelemme oppilaiden kanssa eri aiheista avoimesti. Käymme läpi ensin teorian kautta asioita, samalla kyselen oppilaiden mielipiteitä esimerkiksi työssäoppimisessa saadun kokemuksen kautta; Miten oppilaat ovat kokeneet asiakaspalvelun? Mihin asioihin he itse kiinnittävät huomiota asiakaspalvelussa? Mitä negatiivisia asioita on ollut esiin asiakaspalvelussa? Oppilaat saavat vuorotellen vuoron keskustella asioista ja he saavat sanoa oman mielipiteensä. Sen jälkeen oppilaat saavat yhden kysymyksen muutaman hengen ryhmässä keskusteltavaksi ja sen jälkeen esitämme saadut tulokset muille oppilaille. Teemme yleensä luokkaan huonetaulun esim. Millainen on hyvä asiakaspalvelija ja keräämme tärkeimmät asiat tauluun mitä ryhmiltä on tullut vastaukseksi ... Olen kokenut tämän tavan mukavana työskentelynä; oppilailla on positiivinen ote työskentelyyn ja konkreettinen tieto tulee opiskeltua myös teorian kautta.( Susanna)
Näkisin, että opettajan sijainin lisäksi myös ryhmän sijainti vaikuttaa dialogin syntymiseen. Perinteisen luokkajärjestyksen sijaan ryhmä voisi olla esimerkiksi ympyrän muodossa, jossa opettaja on yhtenä osallistujana joskin myös ohjaamassa keskustelua. Tällöin viestintä olisi kaikkien suhteen kasvottaista ja tasavertaista mahdollistaen kehonkielisen vastavuoroisen viestinnän. Mitä mieltä olette, olisiko tämä hyvä tapa edesauttaa dialogin syntymistä? (JariL)
VastaaPoistaOppilaille vieraita ja vaikeita asioita käsitellessä "kansan joukkoon" astuminen voi edistää asian oppimista ja työskentelyä kokonaisuudessaan. Saadaan syntymään sellainen fiilis, että tätä voi osata ja oppia, vaikka lähtötiedot eivät olisikaan halussa. (Tommi B)
VastaaPoistaOlen huomannut itse opettaessani, että joissain ryhmissä syntyy parempaa ja hedelmällisempää dialogia siten, että laittaa opiskelijat itse esittämään ryhmätehtävänsä eteen ja istuu itse ikäänkuin opiskelijana luokassa, eikä olekaan opettajana edessä. Luokka rentoutuu ja heiltä tulee monipuolisemmin kommentteja, kun minä en itse ole luokan edessä.
VastaaPoistaJari kysyy ylempänä mielipiteitä ryhmän sijainnin ja istumamuodon merkityksestä dialogin syntymiseen. Tiedän kokemuksesta, että sillä on iso merkitys. Esimerkki valaiskoon mielipidettäni.
VastaaPoistaOlen kouluttanut tietokoneen käyttöä varsin erilaisissa luokkatiloissa. Kamalin esimerkkini on pitkä, kapea tila, jossa opettaja on tilan toisessa päässä ja opiskelijat tuijottelevat seinää pitkän tilan pitkille seinille sijoitettuna. Vain molempien vieruskavereiden kanssa pystyy keskustelemaan. Keskustelu tukahtuu kuiskutteluksi vieruskaverin kanssa.
Toisessa tilassa vastaava määrä koneita on sijoitettu kolmionmuotoiseen tilaan, opettaja on kolmion yhdessä nurkassa. Keskustelun määrä on vastaavassa opetustilanteessa aivan eri luokkaa, koska opiskelijat pystyvät helposti keskustelemaan lähes kaikkien muiden kanssa. Keskustelu avautuu, “apuopettajia” muodostuu lähes itsestään.
Ja opettaja pääsee helposti ryhmän keskelle, muutamalla askeleella! (Risto H)