keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Mitä tarkoitetaan käytännössä puheen koodaamisella ja miten sitä harjoitellaan?

Puheen koodaaminen tarkoittaa käytännössä puheen sanatarkkaa vastaan ottamista. Hyvin kuunnellessa puhe ikään kuin printtautuu kuuntelijan "mielen tauluun" sana sanalta. Mielen taulussa on silloin näille kaikille sanoille tilaa. Tila tehdään tiedostavasti ja sulkemalla vastaan ottamista häiritsevät asiat sivuun. Näitä häiritseviä asioita ovat esimerkiksi huono keskittyminen, omat vahvat käsitykset, halu kertoa omia ajatuksia, omat risteilevät ajatukset, voimakkaat tunteet ja halu keskeyttää toisen puhe.

Harjoittele puheen koodaamista käytännössä seuraavasti. Keskity ja pysähdy vastaan ottamaan toisen puhetta sana sanalta. Huolehdi, että mikään ei häiritse kuuntelemista. Sulje ja sulkeista pois toisen puheen vastaan ottamista häiritsemään pyrkivät asiat. Älä niputa toisen puhetta vääriksi tulkinnoiksi, vaan ole huolellinen tehdessäsi johtopäätöksiä toisen kertomasta. Toista tietoista harjoittelua jatkuvasti keskustelutilanteissa. Vähitellen huomaat, että pystyt automaattisesti sanatarkkaan koodaamiseen, jolloin osaat sulkea kuuntelemista häiritsevät asiat sivuun ja otat näin halutessasi vastaan kaiken toisen puheen.

Teemme usein vääriä tulkintoja toisen puheen sisällöstä, koska koodaaminen on puutteellista ja tulkinta tehdään tämän puutteellisen informaation varassa.

6 kommenttia:

  1. Hei
    Tuo sana "tulkita" on hieman haasteellinen. Tavallaan joudumme koko ajan tulkitsemaan sanoja, jotta ymmärtäisimme yhtään mitään. Ja toisaalta sen voi ymmärtää ikään kuin niin, että kuulijalla on useita mahdollisuuksia ymmärtää joku ilmaisu, ja sitten hän voi niistä valita jonkun tavan, jossa tulee liikaa omaa ajattelua mukaan, eli oletuksia. Ja silloin sanalla "tulkinta" on hieman negatiivista sävyä. Mutta siis tulkintahan voi olla myös täysin vilpitön perusymmärrys, jolla kuulija ajattelee etenevänsä.

    Joonas

    VastaaPoista
  2. Ajattelen haasteellisesta tulkinta-käsitteestä samoin kuin Joonas - että joudumme tulkitsemaan ennenkuin ymmärrämme mitään. Minusta dialogissa tuodaan omaa asian ymmärtämistä esille käyttäen niitä ilmaisuja, jotka kokee itse selkeiksi. Varmaan muutkin tulkitsevat niitä, mutta kuullessamme muidenkin tulkintoja laajenee oma tulkintamme asiasta. En oikein ymmärtänyt tuota oletusten mukaantulon aiheuttamaa negatiivista sävyä?
    -Petter

    VastaaPoista
  3. On totta, että puheen koodaaminen eli puheen sanatarkka vastaan ottaminen on hankalaa. Teemme helposti toisen puheesta tulkintoja, joihin lisäämme tahtomattamme omia tulkintoja ja käsityksiämme. Tämä voi johtua siitä, että emme jaksa keskittyä tarpeeksi toiseen ja usein alamme jo ennen toisen puheenvuoron loppua miettimään omia vasta-argumenttejamme. Kuten Joonas puheenvuorossaan toi esille, aina tulkintojen ei kuitenkaan tarvitse olla negatiivisesti sävytteisiä. Mielestäni tärkeää puheen koodaamisessa ja siinä tehtävissä tulkinnoissa on, että osaa luopua omasta minäkeskeisyydestään ja keskittyy kuuntelemaan toista aidosti. Näin osoitat toiminnallasi arvostavasi toisen ajattelua. (Arja B.)

    VastaaPoista
  4. Minun mielestäni Arja toi esille keskeisen seikan, tuon aidosti kuuntelemisen. Ei niinkuin anna omien tulkintojen värittää tulkintaa vaan yrittää avarasti ja ennakkoluulottomasti kuunnella ja ymmärtää toista. Olen muuten huomannut, että jos kaksi suomalaista keskustelee englanniksi, niin sanojen merkitykset ovat täsmällisempiä kuin, että puhuttaisiin suomeksi? Mitä mieltä?
    -Petter

    VastaaPoista
  5. Toisen puheen koodaaminen eli sanatarkka vastaan ottaminen on itselle käsitteenä uusi ja koen sen hankalana kuten Arjakin kirjoitti. Tunnistan useita tilanteita, joissa olen ollut osallisena ja myöhemmin näistä kertoessani en muista lähimaikaan sanatarkasti mitä siellä sanottiin. Syynä lienee ainakin Helenan mainitsemat huono keskittyminen ja ajatusten harhaileminen. Kiireisessä työelämässä helposti ajautuu esimerkiksi koulutustilaisuudessa/palaverissa mielessään jo työstämään seuraavan päivän työtehtäviä. Kahden keskisessä keskustelussa tämä voi tulla esille kysymyksinä ”Mitä sinä sanoitkaan?”, joka viestii toiselle miten paljon hänen puhettaan todella kuuntelet ja häntä arvostat. Puheen koodaamisharjoitukset olisivat siten tarpeen. Millaisia kokemuksia teillä on puheen koodaamisharjoituksista? (Marjut H)

    VastaaPoista
  6. Puheen koodaaminen ja samanaikainen huolellinen keskittyminen saattaa johtaa siihen, että onkin läsnäolevan sijasta hyvinkin poissaolevan oloinen. Vaikka siis kyse olisikin äärimmäisestä keskittymisestä. Ainakin omalla kohdallani tuntuu usein käyvän niin, että jos yrittää näitä kahta asiaa yhdistää, niin non-verbaalinen viestintä, vääristyneesti tosin, kertoo muuta. Toki en kiellä sitä, etteikö puheen koodaaminen ole loistava tapa todella ymmärtää toisen näkökulmaa. Eikös kaikki naistenlehdetkin kuvaa (parisuhde)riitojen yhdeksi ratkaisukeinoksi oman kommentin aloittamista vastapuolen sanatarkalla lainaamisella tyyliin "Tarkoititko siis, että...?" :). (Marika)

    VastaaPoista